Juhani Aho

Ahola, Tuusula

Juhani Aho

s. 11.9.1861 Lapinlahdella, k. 8.8.1921 Helsingissä

Juhani Aho syntyi Lapinlahden Väärnin pappilassa. Lapsuuttaan hän vietti Iisalmessa Mansikkaniemen pappilassa. Nuoruusvuosia kului myös Vieremän pappilassa. Ylioppilaaksi (1880) Aho pääsi Kuopion lyseosta ja hän opiskeli Helsingin yliopistossa. Hän innostui ylioppilaspolitiikasta. Hän avioitui taiteilija Venny Soldanin kanssa 1891. Ahosta kasvoi ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. Hän kuului Tuusulan taitelijayhteisöön. Juhani Aho oli sanomalehtimies: Hän avusti Uutta Suometarta 1880-luvun alussa, toimi Kaiun kirjeenvaihtajana 1885, toimitti maakuntalehtiä (Keski-Suomea 1886, Savoa 1887 - 1889) ja oli perustamassa Päivälehteä 1890-luvun vaihteessa ja jatkoi Helsingin Sanomien avustajana kirjailija jatkoi kuolemaansa saakka. Yhdessä veljiensä kanssa hän toimitti myös Uutta Kuvalehteä, yleistajuista aikakauslehteä 1892 - 1903. Juhani Aho on haudattu Iisalmen hautausmaalle. Juhani Ahon tuotannosta muistetaan hänen Lastunsa sekä mm. Rautatie, Juha, Panu, Yksin, Papin tytär, Papin rouva ja Kevät ja takatalvi.

Ahon tuotantoa: kertomuksia (1888) Sipolan Aapon kosioretki ja Siihen aikaan kun isä lampun osti, (1884) Kievarin pihalla ja Muudan markkinamies, (1884) novelli Rautatie, (1885) romaani Papin tytär, (1886) novelli Esimerkin vuoksi ja kertomus Hellmannin herra, (1889) Helsinkiin, (1890) Yksin, (1891) Lastuja, (1912) Tyven meri, (1921) Lohilastuja ja kalakaskuja, (1899-1900) Katajainen kansani I-II, (1906) Minkä mitäkin Italiasta, (1908) Minkä mitäkin Tyrolista, (1894) Heränneitä, (1893) Papin rouva, (1894) Maailman murjoma, (1897) Panu, (1906) Kevät ja takatalvi, (1907) näytelmä Tuomio, (1911) romaani Juha, (1914) Omatunto, (1916) Rauhan erakko, (1920) Muistatko -?, (1901) elämäkerta Aatteiden mies, (1905) elämäkerta Antti Ahlström, (1918-1919) Hajamietteitä kapinaviikolta.

Kootut teokset I-X julkaistiin 1918-22.

Puoliso vuodesta 1891 taidemaalari Venny  (Vendla Irene) Soldan (k.1945)

Vanhemmat: kirkkoherra Henrik Gustav Theodor Brofeldt ja Karolina Fredrika Emelie Snellman.