Aleksanteri Ahola-Valo
![]() |
![]() |
Aleksanteri Ahola-Valo (1900 - 1997)
Aleksanteri syntyi Pietarissa ja näki lapsuudessaan Pietarin verisunnuntain. Isän valistustoiminnan vuoksi perhe karkotettiin Inkeriin Viiritsaan, jossa Aleksanteri perusti lastenkoulun. Hän kirjoitti päiväkirjoja vuodesta 1907. Sittemmin ne on julkaistu sarjana Koulupojan päiväkirja 1-4. Myöhemmin hän liittyi puna-armeijaan. Opiskeltuaan Venäjällä eri taidekouluissa Aleksanteri pakeni Stalinin vainoja Suomeen 1933. Venäjältä paenneena hän joutui Suomessa vainotuksi mistä johtuen häntä pidettiin turvasäilössä sodan ajan. Sodan jälkeen hän muutti Ruotsiin, josta palasi Hämeenlinnaan 1983. Hänen elämäntyötään vaalii Elämäntapojen ja toiminnan ohjaamisen opinnollinen yhdistys, ELPO ry ja Valola-säätiö. Häneltä jäi laaja kokoelma maalauksia ja grafiikkaa. Hänen taiteensa keskeisenä haasteena on ihmisyyden uudistaminen. Hän on Oulun yliopiston kasvatustieteen kunniatohtori.
Kasvatustieteen kunniatohtori Aleksanteri "Ali" Ahola-Valo (1900−1997) oli yksi viime vuosisadan monipuolisimpia taiteilijoita ja humanisteja. Hän loi liki 10 000 taideteosta sekä laajan itsekasvatusjärjestelmän, toimien niin arkkitehtina, sisustussuunnittelijana kuin keksijänäkin. Ahola-Valon elämä valottaa koko 1900-lukua sen merkittävien vaiheiden läpi syvällisen, aikaansa edellä olevan kasvatusajattelijan näkökulmasta Venäjältä Neuvostoliittoon sekä Valko-Venäjälle, Ruotsiin ja Suomeen. Häneen eniten vaikuttanut tapaus oli Pietarin verinen sunnuntai 1905, jonka traagisuuden todisti omin silmin.
Ahola-Valo aloitti päiväkirjojen kirjoittamisen vuodesta 1907. Koulupojan päiväkirjat, jotka ELPO ry on julkaissut 8-osaisena kirjasarjana, käsittelevät Alin ja muiden lasten perustaman oman koulun kehitystä ja toimintaa ─ mitään vastaavanlaista ei tiettävästi ole historiassa dokumentoitu samanlaisella tarkkuudella ja uskomattomalla varhaiskypsyydellä. Ahola-Valon koko elämä: taide, ajattelu ja toiminta pohjautuu näihin lapsuuden kokemuksiinsa.
Miten Alin lapsuuden ajatukset voisi toteuttaa nykypäivänä? Sitä pohtii Risto Suvanto kirjassaan Jälkeen talouskasvun, Elpo ry 2026.
Ahola-Valon elämäntyötä esitellään Hämeenlinnan Valon museossa.

