Larin-Kyösti

Larin-Kyösti (Kaarlo Kyösti Larson)sitten

runoilija,  s.5.6.1873 Hämeenlinna, k. 2.12.1948 Oulunkylä

Kyöstin vanhemmat olivat Ruotsista muuttaneita riikinruotsalaisia, mutta Kyöstistä kasvoi suomenkielisessä koulussa ja hämäläisessä ympäristössä täysin suomenkielinen. Kyöstin isä poistui jo varhain oman käden kautta.  Hämeenlinnan lyseossa opiskellessaan hän ystävystyi elämänikäisesti runoilija Eino Leinon kanssa. Kyöstiin vaikutti voimakkaasti karkotus koulusta Tuulokseen v. 1892, jolloin hän joutui oleskelemaan maalaisympäristössä. Hän kirjoitti Hämeenlinnan lyseosta ylioppilaaksi samana vuonna kuin Eino Leino 1895. Einolla ja Kyöstillä oli tapana todeta toisilleen myöhemmin tavatessa:

Kyösti: ”Sinä olet opettanut minut kirjoittamaan runoja.”

Eino Leino: ”Mutta sinä olet opettanut minut juomaan viinaa.”

Kyösti opiskeli muutaman vuoden filologisia aineita, mutta antautui kirjailijaksi. Vuonna 1912 Larin-Kyösti asettui asumaan pieneen huvilaan Oulunkylään. Hän imi kirjallisia vaikutteita Bellmanilta, Lennegreniltä, Kellgreniltä, Frödingiltä ja tietysti Eino Leinolta. Vaikutteita antoi myös Heinen ja Nietzschen tuotanto. Hänen varhaisemmat runonsa kulkevat  keveissä, kansanomaisissa poljennoissa. Esikoisrunot Tän pojan kevätrallatuksia (1897) möi hyvin. Kansanlauluomaisissa sävyssä kulkivat myös Kylän lauluja (1898) ja Kulkurin lauluja (1899). Pikkukaupungin kuvia sisältyi kokoelmaan Lauluja vanhasta kaupungista (1912). Balladinomaisia romanttisia kuvia sisälsivät kokoelmat Ajan käänteessä (1899), Kellastuneita lehtiä (1903) sekä ennen kaikkea Balladeja (1913) ja Korpinäkyjä I-II (1915, 1917). Saaristoaiheinen Musta Hepo (1904) ja lapinaiheinen Aslak Hetta (1909) edustavat Larin Kyöstin eepillistä tuotantoa. Kokoelma Vuosivaeltaja (1908) puhuu rauhaa kaipaavana ihmisenä. Larin Kyöstin näytelmiä ovat Särkynyt sävel (1906) ja Ad astra (1907), joista viimeksi mainittu edustaa symbolismia. Näytelmien piiriin kuuluu vielä laulunäytelmä Ulkosaarelaiset (1926). Muita teoksia ovat Katupeilin kuvia (1910), Kruununperämies (1926), Meren maininkeja (1905), muistelmateos Juvenilia (1927), Turun teinejä (1931).

Larin Kyöstin runoista ilmestyi Valittuja runoja (1913 ja 1923). Valitut teokset ilmestyivät 1946-50. Larin Kyöstin runoja on käännetty muille kielille. Larin-Kyöstin Seura perustettiin Hämeenlinnassa 1952. Larin Kyösti kuoli naimattomana.  

Vanhemmat: ravintoloitsija Gustav Israel Larson ja Sofia Vilhelmiina Skog