Minna Canth

Minna Canth (Ulrika Wilhelmina)

s. 19.3.1844 Tampereella, k. 12.5.1897 Kuopiossa

Minna kävi tyttökoulun Kuopiossa ja tuli oppilaaksi toimintansa aloittaneeseenJyväskylän seminaariin  v. 1863. Hän keskeytti opiskelunsa mennäkseen naimisiin  opettajansa lehtori J. Fr. Canthin kanssa. Mies kuoli v. 1879. Minna muutti Kuopioon seitsemän lapsensa kanssa Kuopioon v. 1880.  Hän otti hoitoonsa isänsä perustaman kaupan, josta Minna kehitti menestyvän yrityksen.

Minna aloitti kirjallisen toimintansa avustamalla miehensä toimittamia Keski-Suomi ja Päivänne-lehtiä.  Niihin hän kirjoitti pieniä novelleja sekä kirjoituksia nais- ja raittiusasioista. Salanimellä Wilja Minna julkaisi  Novelleja ja kertomuksia v. 1878. Samana vuonna Suomalaisen teatterin vierailu Jyväskylään innoitti kirjoittamaan kansannäytelmän Murtovarkaus (1879), joka esitettiin Suomalaisessa teatterissa v. 1882. Samana vuonna valmistui Roinilan talossa –niminen kansannäytelmä, joka esitettiin jo seuraavana vuo

Muutto Kuopioon kypsytti Minnasta teräväkatseisen todellisuuden tarkkailijan ja yhteiskunnallisten uudistusten vaalijan ja erityisesti naisten yhteiskunnallisen aseman kohottajan. Ensimmäinen uudistuneen katsannon tuotoksia oli Työmiehen vaimo (1885), joka realismillaan herätti valtavasti keskustelua. Hanna –niminen laaja novelli (1889) käsitteli miesten kaksoismoraalia. Köyhälistökuvausta sisälsi Köyhää kanssa (1886) ja aviouskottomuutta Salakari (1887). Kovan onnen lapsissa (1888) Minna kuvaa puutteen ja hädän alla olevien ihmisten toimintaa. Näinä vuosina ilmestyivät novellit Lain mukaan (1889), Kauppa-Lopo (1889), Lehtori Hellmanin vaimo (1890) ja Agnes (1892).

Minna osallistui myös yhteiskunnalliseen keskusteluun kirjoittamalla  A. B. Mäkelän toimittamaan lehteen Vapaita aatteita.  Vuoden 1890 jälkeistä tuotantoa pidetään Minna Canthin tuotannossa eräänlaisena seestymisen aikana. Elämänkäsitystenmuutos kuvastui näytelmässä Papin perhe (1891). Näytelmä Sylvi (1893) sai vaikutteensa Hämeenlinnassa tapahtuneesta myrkytystapauksesta. Näytelmässä Anna-Liisa (1895) päähenkilö sovittaa vanhan rikoksensa, lapsenmurhan. Minna Canth kirjoitti lisäksi kolme yksinäytöksistä näytelmää ja kaksi kokoelmaa novelleja (1892)

Hänen kootut teoksensa ilmestyivät  1917-20, valitut teokset 1953 ja 1954. Kokoelma kirjeitä julkaistiin v. 1944.

Minna Cantihin syntymäpäivää vietetään tasa-arvon päivänä.

V. 1937 paljastettiin Kuopiossa  Eemil Halosen Minnan Canthin patsas ja Tampereella 1951 Lauri Leppäsen muovailemana. V. 1946 perustettiin Minna Canthin Seura.

Vanhemmat: puuvillatehtaan mestari, myöh. kauppias Gustav Wilhelm Johansson ja Ulrika Archelin, kumpikin hämäläistä talonpoikaisjuurta.