Eino Leino

Kainuun Eino Leino -seura

 

Perustettu 1974

Kotipaikka Kajaani

Jäsenmäärä 32

 

Yhteystiedot ja jäseneksi liittyminen:

 

puheenjohtaja Riitta Auer

riitta_auer@hotmail.com

040-5388043

 

varapuheenjohtaja Paavo Enroth

asianajo.enroth@saunalahti.fi

0400-686161

 

sihteeri

Stiina Rytivaara

stina.rytivaara@gmail.com

044-0226642

 

http://www.kainuuneinoleinoseura.yhdistysavain.fi

Seuran tehtävä ja tarkoitus:

  • tekee tunnetuksi Eino Leinon tuotantoa ja elämäntyötä
  • saattaa tunnetuksi Kainuuta Eino Leinon syntymämaakuntana
  • elvyttää Eino Leinon tuotannon esittämistä, tutkimista ja julkaisemista
  • tukee erityisesti kainuulaisten kirjailijoiden ja taitelijoiden työskentelyä yhteistyössä muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa
  • on mukana kehittämässä Eino Leino -talon toimintaa Kajaanin Paltaniemellä
  • järjestää omia kulttuuritilaisuuksia ja osallistuu kulttuurijärjestöjen yhteisesiintymisiin
  • järjestää vuosittain Eino Leinon syntymäpäivänä Kajaanin Runoviikon yhteydessä, Runon ja suven päivänä, 6.7. Eino Leino –iltamat Kajaanin Kaukametsässä

Toimintansa rahoittamiseksi Seura myy mm. Leino –paitoja, postikortteja, Leino –tulitikkuja, julkaisuja, kirjanmerkkejä, videoita ja Eino Leinoon liittyvää antikvariaattikirjallisuutta.

 

 

 

Leino ja 1918
Kirjan julkistustilaisuus
Esko Piippo

 

Eino Leino ja 1918, lailla on maata rakennettava - ja rakkaudella

Torstaina julkistettiin Kajaanin Raatihuoneella Nimikoiden puheenjohtajan Esko Piipon 7. Eino Leino kirja, jonka tekstit liittävät Leinon vuoden 1918 tapahtumiin. Kirja sisältää Eino Leinon tekstejä 1916-21, toimittajan esseitä ja kommentteja, Leinon runoja sisällissodan ajoilta. Leinon sisällissodan ajan tekstit ovat pysyneet piilossa, ei edes Kansalliskirjasto ole digitoinut Leinon päätoimittaman Sunnuntai -lehden tekstejä sisällissotaa edestävältä ajalta.

Kirjaa saa osoitteesta: esko.piippo@suomi24.fi

 

SUOMI 100 muistolaatta Eino Leinolle

Näin itsenäisyyden juhlavuotena on arvokasta kunnioittaa itsenäisyyden luojia. Tuusulan kulttuuriyhteisölle kuuluu tästäkin kunniaa.  Kotiseutuharrastajana sain olla paikalla 23.11. talvisessa säässä Jokelan asemalla, jossa Eino Leinon muistopäivänä aseman seinälle paljastettiin muistolaatta.

 

Kuvassa laatan puuhamies Antti Honkonen Jokelasta ja Tuusulan kunnan edustaja Jaana Koskenranta

Kulttuuria edustivat Jokelan koulun 7-luokkaisten oppilaskuoron esittämänä Nocturne. ”Musteen” runoja lausui tällä kertaa näyttelijä Veikko Honkanen. Hieno oli tunnelma ja tilaisuuden arvoa kohotti Eino Leino- seuran puheenjohtaja Esko Piipon puhe.

Tuusulan oma aarre Jaana Koskenranta kertoi paljastuksessa hauskasti. Olevansa otettu saatuaan kunniatehtävän tuurata pormestaria ja olla seuraavana Leino-laatan paljastaja presidentin jälkeen. Presidentti Kekkonen on nimittäin paljastanut Eino Leinon muistolaatan Roomassa. Sielläkin Leino on kortteeria pitänyt.

Viimeinen kortteeri kirjattomalla ja karjattomalla Suomen Runoruhtinaalla oli Nuppulinnassa, nykyisessä Tuusulassa. Jokelan asemalta lähti viimeinen matka. Lainaan Tuusula-Seuran Suomi 100 aikakirjasta:

 ”Leinon kuolema herätti koko yhteiskunnan. Suojeluskuntien ylipäällikkö Lauri Malmberg järjesti juhlavan ruumissaaton tammiarkussa Riitahuhdasta Jokelan asemalle. Suojeluskuntalaisten rivistö valkeine käsivarsinauhoineen, lippuineen osoittamassa kunnioitusta vainajalle, hevoset rekineen matkalla halki lumen Jokelan asemalle, kohti Helsinkiä. Valtiollisiin hautajaisiin 16.1. Helsingin Vanhassa kirkossa osallistui koko tasavallan korkein johto ja tuhatmäärin ihmisiä hautaukseen Hietaniemessä.”

Tuusulan kunnan ja Tuusula-Seuran puolesta Esko Piipolle luovutettiin kiitoksena uusin aikakirja ja muille mainituille Rantatien kotiseutupolku. Niissäkin on Eino Leino vahvasti esillä.

Kotiseutuharrastaja

Heikki Simola

Tuusula

 

Kajaanin runoviikolla, 2. - 6. 7. 2008, ilmestyi Kainuun Eino Leino -seura ry:n puheenjohtajan, Esko Piipon, kirja "Tarinoita Eino Leinosta".

Teos kuvaa episodeja Leinon ystävyyssuhteista ja sivuaa myös hänen tuotantoaan.

 

"Keinu, keinu Eino Leino - Lapsuus- ja nuoruustarinat" -teos julkistettiin Runoviikolla. 

 Eino Leinon 132. syntymäpäivänä julkistettiin Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtajan Esko Piipon kirjoittama teos "Keinu, keinu Eino Leino - Lapsuus- ja nuoruustarinat". Kirja kertoo Eino Leinon lapsuusympäristöstä Paltamon paltaniemestä, lapsuuden Lönnbohmien perheestä ja perheenjäsenistä ja Einon kehitystien varhaisesta lapsuudesta ylioppilaaksi saakka. Kirjan on kustantanut Edico Oy.

 

Esko Piippo

KIRJATON Eino Leino

 

TARINOITA KODITTOMUUDEN AJASTA

 

Kirja kertoo runoilija Eino Leinon elämän viimeisen vuosikymmenen levottomasta vaelluksesta ja runoilijan ystävistä.

 

Kiinni riipun elämässä

kaikin vaistoin, kaikin taistoin

vaikka kaikki tuskat tunsin,

vaikka kaikki maljat maistoin.

 

Näin kirjoitti Eino Leino runokokoelmassaan Elämän koreus vuonna 1915. Runon taustalla oli toinen hajonnut avioliitto, ensimmäisen maailmansodan syttyminen, kesänvietto Hella ja Sulo Vuolijoen kesäpaikassa Kukkialla. Samanaikaisesti kun Leino aloitti elämänsä viimeisen vuosikymmenen kodittoman vaelluksen, hän yritti tarrautua elämällään kiinni yhteiskuntaan ja runoilijakutsumukseensa.

 

Sisäinen levottomuus, voimakas mielikuvitus ja elämänhavainnot syöttivät hänelle uusia kirjallisia aiheita, samanaikaisesti, kun Eino Leino oli jo koditon vaeltaja.

Tilapäisasunnot, ystävien asuinsijat, lepokodit ja ravintolat olivat hänen elämänsä viimeisen kymmenen vuoden kirjoitus- ja kohtaamispaikkoja. Siitä huolimatta häneltä ilmestyi teoksia, jotka ovat vahvaa suomalaista kirjallisuutta.

 

Elämän koreuden esipuheessa Leino kertoi vapauden olevan arvon,joka tavoitteleminen vaati jokapäiväistä kamppailua. Vapautensa tavoittelussa Leino puhdisti itsensä kaikista aineellisuuden pyyteistä.

Kun maantietä astui kirjaton ja karjaton runoilija, ei hänellä ollut jäljellä enää muuta kuin rakastavat ystävänsä, loppuun asti hiipuva hengen palo, kuumeisia uusia suunnitelmia ja meidän elämäämme valaisevat suuren runoilijan runot.

 

Kirjan tekijä on Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtaja ja Leino-asiantuntija,

jolta ilmestyi vuonna 2008 kirja Tarinoita Eino Leinosta.

 

Taiteemme

Eino Leino

Olkohon taiteemme niinkuin tammi,
tuuhealehtinen, lempeä puu,
olkohon niinkuin kartanon koivu,
varjoisa, vilpas, juurella jonka
maamiehen murheet unhottuu.

Olkohon taiteemme niinkuin meri,
syvä, mut päilyvä pinnaltaan,
olkohon niinkuin kunnahan lähde,
vuoresta tullut, vuoresta viepä,
kantava laaksohon kauneuttaan.

Olkohon taiteemme niinkuin taivas,
siintävä, soiluva, tähtinen, sees.
olkohon niinkuin nouseva päivä
metsien päällä, järvien päällä,
kun sinä kaiutat kantelees!

1897