Eino Leino
 |
Kainuun Eino Leino -seura ry
Seura täyttää tänä vuonna 50 vuotta!
Perustettu 1974
Kotipaikka Kajaani
Jäsenmäärä 41
Yhteystiedot ja jäseneksi liittyminen:
Seuran johtokunta 2026
Sami Sainio, puheenjohtaja (sainarin_sami(ät)hotmail.com)
Päivi Tervonen, varapuheenjohtaja
Juhani Tikkanen, Kaisa Marin, Veikko Leinonen, Maarit Tartia-Kallio, Päivi Haverinen, Marko Karvonen, Veli-Pekka Leivo, Marja Malin, Olli Heikkinen, Anna-Leena Malinen, Ilkka Immonen
Jäseneksi liittyminen:
www.nimikot.fi/ Kainuun Eino Leino -seura ry
http://www.kainuuneinoleinoseura.yhdistysavain.fi
Seuran tehtävä ja tarkoitus:
- tekee tunnetuksi Eino Leinon tuotantoa ja elämäntyötä
- saattaa tunnetuksi Kainuuta Eino Leinon syntymämaakuntana
- elvyttää Eino Leinon tuotannon esittämistä, tutkimista ja julkaisemista
- tukee erityisesti kainuulaisten kirjailijoiden ja taitelijoiden työskentelyä yhteistyössä muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa
- on mukana kehittämässä Eino Leino -talon toimintaa Kajaanin Paltaniemellä
- järjestää omia kulttuuritilaisuuksia ja osallistuu kulttuurijärjestöjen yhteisesiintymisiin
- järjestää vuosittain Eino Leinon päivänä 6.7. Leino-aiheisen juhlatilaisuuden ja heinäkuun puolivälissä Kajaanin Paltaniemellä Eino Leino -talon kirjapäivät
Toimintansa rahoittamiseksi Seura myy mm. Leino –paitoja, postikortteja, Leino –tulitikkuja, julkaisuja, kirjanmerkkejä, videoita ja Eino Leinoon liittyvää antikvariaattikirjallisuutta.
Eino Leino -talo on Eino Leinon synnyinkodin mukaan rakennettu perinnetalo Kajaanin Paltaniemellä. Kesäisin talossa on kesäkahvio ja kesäteatteri.
www.einoleinotalo.fi
Facebook: Eino Leino -talo
Facebook: Paltaniemen teatteri
www.paltaniementeatteri.fi
Sähköposti: einoleinotalo@gmail.com/ puhelin 045-8849350 (varaukset)
 |
 |
Leino-talon kirjapäivät 11. – 12.7.2026. Katso ohjelma!
|
27.4.2026
Lauantain ohjelma 9.00 Tutustuminen kuvakirkkoon ja vainajien varvikkoon Kajaanin oppaiden johdolla. Kokoontuminen kirkon portille. 10.00 – 10.15 Kirjapäivien avaus. Kajaanin kulttuurijohtaja Minna Tuunainen 10.15 - 11.00 Giulia Santelli I Kääntäminen suomesta italiaksi. Suhde Veikko Huovisen teksteihin. Santelli on Kuhmossa asuva kääntäjä ja Huovis-tuntija. 11.15 – 12.00 Jarkko Piirainen I Juureton, silti pysyvä Kirjailija on kajaanilainen viestintätyöntekijä, FM. Runot ovat syntyneet hänen kymmenvuotiaana aivokasvaimeen kuolleen tyttärensä kuoleman jälkeisinä vuosina. Runot kertovat luopumisesta, läpitunkevasta surusta ja toivottomuudesta mutta myös rajat ylittävästä rakkaudesta. 12.00 – 12.45 Lounastauko 12.45– 13.45 Antti Helanterä I Muistiinmerkintöjä Moskovasta. Helanterä oli Suomen suurlähettiläs Venäjällä 2020 – 2024. Toimii nykyisin ulkoministeriön strategiajohtajana. Teos kertoo Venäjän kehityksestä kylmän sodan lopusta hyökkäykseen Ukrainaan. Se on viisas ja analyyttinen dokumentti ajanjaksosta, jota Helanterä todisti paikan päällä. Kahvitauko 14.00 – 15.00 Maria Lähteenmäki I Arktisen kansan jäljillä. Arktisten alueiden ja Suomen historian professori (emerita) Itä-Suomen yliopistossa. Vuoden tietokirjailija 2017 ja vuoden professori 2015. Teos tarkastelee metsäsaamelaisten elämää, kulttuuriperintöä ja kohtaloita Keski-Lapin ankarissa olosuhteissa. Teos kommentoi myös pitkään vellonutta `kuka on saamelainen`-keskustelua. 18.00 Nocturne. Lauluja Eino Leinon runoihin. Anna-Claudia Somero, laulu ja huilu, Jouni Somero, laulu. Konsertti kuvakirkossa. Järjestäjinä Kajaanin ja Paltamon seurakunnat, Paltaniemen kotiseutuyhdistys ja Eino Leino -seura. Kuvakirkon 300-vuotisjuhlavuosi. Sunnuntain ohjelma 10.00 – 10.45 Tuire Ranta-Meyer I Niin nuori, niin palava : Erkki Melartinin elämä, työ ja musiikki. Ranta-Meyer on filosofian tohtori, joka on tutkinut Melartinin elämää yli 40 vuotta. Teos on ensimmäinen laaja elämäkerta Melartinista. Moni tuntee Melartinin Prinsessa ruususen häämarssista ja herkistä pianoteoksista. Hän sävelsi myös oopperan, koko illan baletin, kuusi sinfoniaa ja merkittäviä orkesteriteoksia. 11. – 12.15 Paneelikeskustelu Miksi fanitettu ja myyvä kirjallisuus ei kelpaa arvostelijoille ja palkintoraadeille? Mikä on kirjallisuuden merkitys lukijalle? Mikä on sen yhteiskunnallinen merkitys? Millaista on hyvä kirjallisuus ja mikä on roskaa? Kuka sen päättää? Vetäjänä Salla Nazarenko, toimittaja ja kirjailija Panelistit Juha Hurme Finlandia-palkittu kirjailija, teatteriohjaaja Teemu Mäki kuvataiteilija, kirjailija, kuvataiteen tohtori Päivi Myllynen Kainuun kirjailijoiden puheenjohtaja 12.15– 13.00 Lounastauko 13.00– 13.45 Jenni Räinä I Vaino. Räinä on oululainen kirjailija ja toimittaja. Hän on yksi Tieto-Finlandialla palkitun Metsä meidän jälkeemme -teoksen kirjoittajista. Hän oli ehdolla myös Reunalla-kirjalla ja esikoisromaani Suo muistaa oli Botnia-palkintoehdokas. Vaino on satuttavan ajankohtainen romaani pakenemisesta tuhon keskellä. Romaani kuljettaa keskelle isonvihan mustimpia hetkiä. Eletään vuotta 1715 Pohjois-Pohjanmaalla. Valpuri lähtee kahden veljensä kanssa pakoon venäläisiä. Valpurin ainoa toive on veljien selviäminen. Kahvitauko. 14.15 – 15.00 Laura Lähteenmäki: I Marian kirja. Kirjailija on filosofian maisteri, kirjailija ja kustannuspäällikkö. Hän on kirjoittanut paljon lasten ja nuorten kirjoja ja ollut palkintoehdokkaana lukuisissa kilpailuissa. Romaani on kuvaus Elias Lönnrotin vaimon Maria Piponiuksen elämästä. Tarina alkaa Kajaanista keväällä 1848, kun nelikymppinen piirilääkäri Lönnrot kohtaa kaksikymmentä vuotta nuoremman Marian sahan konttorilla. Mies on tullut lainaamaan uimakopin avainta, mutta löytääkin tulevan vaimonsa. Marian kirja on ennen kaikkea avioliittoromaani. Maria ja Elias elävät rinnakkain, mutta usein eri todellisuuksissa. |
 |
SUOMI 100 muistolaatta Eino Leinolle
Näin itsenäisyyden juhlavuotena on arvokasta kunnioittaa itsenäisyyden luojia. Tuusulan kulttuuriyhteisölle kuuluu tästäkin kunniaa. Kotiseutuharrastajana sain olla paikalla 23.11. talvisessa säässä Jokelan asemalla, jossa Eino Leinon muistopäivänä aseman seinälle paljastettiin muistolaatta.
Kulttuuria edustivat Jokelan koulun 7-luokkaisten oppilaskuoron esittämänä Nocturne. ”Musteen” runoja lausui tällä kertaa näyttelijä Veikko Honkanen. Hieno oli tunnelma ja tilaisuuden arvoa kohotti Eino Leino- seuran puheenjohtaja Esko Piipon puhe.
Tuusulan oma aarre Jaana Koskenranta kertoi paljastuksessa hauskasti. Olevansa otettu saatuaan kunniatehtävän tuurata pormestaria ja olla seuraavana Leino-laatan paljastaja presidentin jälkeen. Presidentti Kekkonen on nimittäin paljastanut Eino Leinon muistolaatan Roomassa. Sielläkin Leino on kortteeria pitänyt.
Viimeinen kortteeri kirjattomalla ja karjattomalla Suomen Runoruhtinaalla oli Nuppulinnassa, nykyisessä Tuusulassa. Jokelan asemalta lähti viimeinen matka. Lainaan Tuusula-Seuran Suomi 100 aikakirjasta:
”Leinon kuolema herätti koko yhteiskunnan. Suojeluskuntien ylipäällikkö Lauri Malmberg järjesti juhlavan ruumissaaton tammiarkussa Riitahuhdasta Jokelan asemalle. Suojeluskuntalaisten rivistö valkeine käsivarsinauhoineen, lippuineen osoittamassa kunnioitusta vainajalle, hevoset rekineen matkalla halki lumen Jokelan asemalle, kohti Helsinkiä. Valtiollisiin hautajaisiin 16.1. Helsingin Vanhassa kirkossa osallistui koko tasavallan korkein johto ja tuhatmäärin ihmisiä hautaukseen Hietaniemessä.”
Tuusulan kunnan ja Tuusula-Seuran puolesta Esko Piipolle luovutettiin kiitoksena uusin aikakirja ja muille mainituille Rantatien kotiseutupolku. Niissäkin on Eino Leino vahvasti esillä.
Kotiseutuharrastaja
Heikki Simola
Tuusula
Taiteemme
Eino Leino
Olkohon taiteemme niinkuin tammi,
tuuhealehtinen, lempeä puu,
olkohon niinkuin kartanon koivu,
varjoisa, vilpas, juurella jonka
maamiehen murheet unhottuu.
Olkohon taiteemme niinkuin meri,
syvä, mut päilyvä pinnaltaan,
olkohon niinkuin kunnahan lähde,
vuoresta tullut, vuoresta viepä,
kantava laaksohon kauneuttaan.
Olkohon taiteemme niinkuin taivas,
siintävä, soiluva, tähtinen, sees.
olkohon niinkuin nouseva päivä
metsien päällä, järvien päällä,
kun sinä kaiutat kantelees!
1897