Väinö Linna
 |
Perustettu 1977
Kotipaikka Urjala
Jäsenmäärä 125
Yhteystiedot
Puheenjohtaja Hannu Maijala
040 622 7005
Sihteeri Eija Leppänen
toimisto@vainolinnanseura.fi
http://www.vainolinnanseura.fi
Väinö Linnan seura ry on perustettu Urjalassa nimikkokirjailijansa syntymäpäivänä 20.12.1977. Seuran tarkoituksena on Väinö Linnan henkilöön ja tuotantoon kohdistuvan mielenkiinnon ja harrastuksen herättäminen ja edistäminen, Väinö Linnan elämään ja teoksiin liittyvien muistojen ja muun aineiston kokoaminen ja vaaliminen; Väinö Linnan henkilön ja tuotannon innoittaman ja muun suomalaisen luovan kirjallisuuden ja taiteen tukeminen sekä siihen liittyvän tutkimustoiminnan edistäminen; kaikkinaisen urjalalaisen kulttuurityön vaaliminen ja edistäminen.
Seuran perustamiskokoukseen kutsuttiin silloisen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jaakko Syrjä, professori Yrjö Varpio, lääninkouluneuvos Esko Kangas, taiteilija Veikko Sinisalo ja silloinen lääninkirjailija Väinö Kirstinä. Urjalan kunnan edustajina olivat kunnanjohtaja Arvo Lehto, valtuuston puheenjohtaja Seppo Pirhonen, koulutoimenjohtaja Erkki Rautava, kansalaisopiston rehtori Aulis Ruuska, taideasiamies Ritva Vehviläinen ja lasinsulattaja Einari Vähä-Touru. Kirjailija Linna suhtautui seuran perustamiseen luonteelleen tyypillisesti, vaatimattomasti:
- Seuran perustamisajatus on imarteleva, mutta toisaalta se saattaa hämilleen. Itsekeskeisyydestäni huolimatta en usko olevani se henkilö, jonka nimelle perustetaan seura. Tietysti voidaan mennä sen ulkopuolelle ja ajatella objektiivisesti, että maalaispitäjälle on hyväksi kerätä ihmisiä tämän seuran piiriin. (Urjalan Sanomat 24.11.1977)
Tällä hetkellä seuraan kuuluu noin 125 jäsentä. Puheenjohtajana toimii eläkkeellä oleva kunnanjohtaja Hannu Maijala ja varapuheenjohtajana äidinkielen lehtori Elina Pyöli. Sihteerinä toimii Eija Leppänen. Väinö Linnan seuraan voi liittyä jäseneksi ottamalla yhteyttä seuran sihteeriin.
Väinö Linnan seuran hallitukseen kuuluvat myös FT, lehtori (eläk.) Anneli Niinimäki, kirjakustantaja Anna-Riikka Carlson, kirjailija Asko Jaakonaho, varatuomari, kansanedustaja Johannes Koskinen, sähköasentaja Reijo Kuljuntausta, kirjailija Anna Elina Isoaro, FT, kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen, metsätalousinsinööri Taija Laaksonen, kotiseutuneuvos Kirsti Niemistö, yliopistonlehtori Outi Oja, lukion rehtori Taina Tilvis, toimitusjohtaja Heidi Rytky, näyttelijä, ohjaaja Kirsi-Kaisa Sinisalo, kielten lehtori Marja-Riitta Touru ja yrittäjä Paula Virtanen. Asiantuntijajäseninä hallituksen toimintaan osallistuvat Urjalan kunnanjohtaja Annu Kuusisto ja kunnan tuottaja Maria Eskelinen.
Väinö Linnan seuran näkyvin toimintamuoto on Pentinkulman päivät –
kirjallisuusfestivaali, jonka seura järjestää yhteistyössä Urjalan kunnan kanssa.
Vuonna 2023 teemana on ”Rauha” ja tapahtumapäivät 3. – 6.8.2023.
Lisätiedot:
Pentinkulman päivät
PL 33, 31761 Urjala
pentinkulmanpaivat@urjala.fi
toimisto@vainolinnanseura.fi
Facebook: Pentinkulman päivät
Instagram: @pentinkulmanpaivat
Pentinkulman päivillä kesällä 2024 etsitään totuutta
Pentinkulman päivät on Suomen vanhimpia kirjallisuusfestivaaleja. Vuonna 2024 elokuussa järjestettävän festivaalin teemana on Totuus. Nimikkokirjailijamme Väinö Linnan kotimaisemissa Urjalassa kohtaavat kirjailijat, tutkijat ja lukijat ja etsivät kirjallisuuden kautta vastauksia kysymykseen siitä, miten hahmottaa totuutta.
2000-lukua on kuvailtu kriisien ajaksi. Olemme eläneet talouskriisin ja ilmastokriisin kourissa, viimeiseksi koronakriisin ja Ukrainan sodan. Kriisit synnyttävät vastakkainasetteluja. On jopa sanottu, että elämme totuuden jälkeistä aikaa. Ketkä ovat totuuden puhujia, ketkä ratsastavat valheella? 2020-luvun aikaa leimaavat korostuneet vastakkainasettelut ja jakolinjat: me–muut, väärä–tosi, hyvä–paha, ennen–nyt. Ajassamme kilpailevat erilaiset käsitykset totuudesta.
Kirjallisuus kehittää aina lukijoiden kykyä kuvitella mahdollisia maailmoja. 2000-luvun alusta lähtien Suomessa on kirjoitettu runsaasti ns. biofiktiota eli elämäkertaromaaneja todellisesta henkilöstä, kuten Aleksis Kivestä, Tove Janssonista tai Sylvi Kekkosesta. Biofiktiobuumi jatkaa aiempaa autofiktion trendiä eli kirjallisuutta, jossa kirjailija käsittelee oman elämänsä tai sukunsa kipupisteitä fiktion varjosta. Sekä elämäkerroissa, biofiktiossa että autofiktiossa keskeiseksi pohdinnan kohteeksi nousee ihmisten erilainen käsitys menneisyydestä. Sama pohdinta aktualisoituu myös suosittua ns. true crime -kirjallisuutta lukiessa
Lukijat jahtaavat totuutta. 2020-luvun tietokirjailijat johdattelevat lukijan kertomuksellisilla teoksillaan tiedon äärelle. Patologin etiikkaa, hävittäjälentäjän kehittymistä tai ensihoitajan elämää kuvaavat tietokirjat kertovat journalistisesti paitsi kirjoittajansa kokemuksesta myös ammattitietämyksestä. Tietokirjallisuutta kirjoitetaan 2020-luvulla yhä enemmän myös korvalle, sillä äänikirjat ovat nousseet jo ohi painettujen printtikirjojen.
Pentinkulman päivien nimikkokirjailija Väinö Linna edustaa suomalaisille lukijoille realistisen kirjallisuuden totuudenmukaista perinnettä. Linnan klassikoita Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla on totuttu lukemaan jopa totuutena historiallisista tapahtumista, vaikka kyse onkin fiktiosta. Henkilöhahmojen historiallisia esikuvia on etsitty ja Urjalan seutua on totuttu pitämään Pentinkulman maisemana.
Pentinkulman päivät -kirjallisuusfestivaali järjestetään Väinö Linnan synnyinsijoilla Urjalassa elokuussa 2024 jo 46. kerran. Tapahtuma kerää tuhansia kirjallisuuden ja kulttuurin ystäviä kesäiseen ympäristöön. Pentinkulman päivät järjestävät Urjalan kunta ja Väinö Linnan seura ry. laajan yhteistyöverkoston kanssa.
Lisätiedot:
Väinö Linnan seura ry., vpj. Elina Pyöli, epyoli@gmail.com, puh. 044 325 3657