Elias Lönnrot -seura ry. 

Elias Lönnrot -keskus
Raatihuone, Linnankatu 14, 87100 Kajaani

Juhlavuoden Elias Lönnrot –seuran kevään ja kesäkauden 2026 ohjelma:

Elias Lönnrot -seura täyttää vuonna 2026 30 vuotta ja Elias Lönnrot -keskuksena toimiva Kajaanin vanhin rakennus Raatihuone 195 vuotta ja Kajaanin kaupunki 375 vuotta. Juhlavuonna järjestetään asiantuntijoiden esitelmiä ja  kulttuuritilaisuuksia, joista kevätkauden ohjelmassa on seuraavaa:

To 9.4. klo 18.00 Elias Lönnrotin Viron-matka, Raatihuone.
Eliaksen päivän esitelmöitsijänä FT Hannu Remes. Vapaa pääsy

Su 12.4. klo 13 ja klo 15 Ihmiseltä ihmiselle -runotarinaesitykset Raatihuoneella.
Kaukametsän opiston aikuisten runoryhmä, ohjaajana Anne Ballini.
Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Ke 22.4. klo 16.30 Elias Lönnrot -seuran kevätkokous, Raatihuone

Ke 22.4. klo 18.00 Lehtori Lauri Lounelan (Lönnrot) kirjeet ja kuvaukset Kajaanin pommituksista 1940 Raatihuone. Esitelmöitsijänä FM Simo S. Soininen.
Esityksen jälkeen voi tutustua Lönnrot-seuran, Raatihuoneen ja Kajaanin historiaan ja toimintaan. Vapaa pääsy.

Su 31.5. klo 13.00 Soiva luento huuliharpuin, Raatihuoneen avoimet ovet Esiintyjänä valokuvaaja, huuliharpisti Reijo Haukia. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Esityksen jälkeen voi tutustua klo 16 saakka Lönnrot-seuran, Raatihuoneen ja Kajaanin historiaan ja toimintaan.

Raatihuoneen Runoviikon ohjelmalliset avoimet ovet
Ke 1.7. klo 13-17 Elias Lönnrot -seuran toiminnan ja Raatihuoneen esittelyä
To 2.7. klo 13 ja klo 15 Oot mulle kaikki – sanoja rakkaudesta runotarinaesitykset
Kainuun lausujat, ohjaajana Anne Ballini. Yhteistyössä Kajaanin Runoviikon kanssa.
Pe 3.7. klo 13-17 Elias Lönnrot -seuran toiminnan esittelyä ja työpajatoimintaa
La 4.7. klo 13-17 Kajaanilaisten maahanmuuttajien kulttuuritapahtuma
Musiikki-, tanssi- ym. esityksiä. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Pe 3.7. klo 18 Muumäen Heta/Niin myötä- kuin vastamäessä -ensi-iltaesitys
Paltaniemen teatterissa Eino Leino -talon Lystinurmella, ohjaajana Anne Ballini.
Teatterin esitykset heinä-elokuussa erillisen ohjelman mukaisesti.

La-su 11.-12.7. klo 10-16 Eino Leino -talon kirjapäivät erillisen ohjelman mukaisesti.
Su 28.6. klo 9-18 Eino Leinon jalanjäljillä -kulttuurikierros ja
La 8.8. tai Su 9.8. klo 9-18 Elias Lönnrotin jalanjäljillä -kulttuurikierros
Opastetut ohjelmalliset bussiretket ruokailuineen Raatihuoneelta Eino Leino -talolle ja eri puolille Kainuuta. Kulttuurikierroksista erilliset ohjelmaesitteet.
Lisätietoja ilmoitustaulujen ilmoituksissa, Raatihuoneella avointen ovien tapahtumapäivinä jaettavissa esitteissä,Tapahtumien Kainuu –nettisivustolla tapahtumien-kainuu.fi/fi-FI ja yhdistyksen kotisivulla eliaslonnrotseura.yhdistysavain fi ja Nimikot-sivustolla nimikot.fi/nimikkoseurat/elias-lonnrot

Antoisaa kulttuurikevättä ja kesää Elias Lönnrot -seuran pj Raimo Reinikainen

ELIAS LÖNNROTIN JALANJÄLJILLÄ -OPASTETTU KULTTUURIKIERROS
Lauantaina 8.8.2026 klo 9-18 Kainuun Tilausliikenteen bussilla
1. Klo 9.00-9.30 Raatihuone, Kajaani:
Kulttuurikierroksen ja sen aihepiirin esittely, matkan johtaja ja matkailuoppaat
Huhtikuun yhdeksäs -muisto Elias Lönrotin elänmäntyöstä runosäkein, Kainuun
lausujat
2. Klo 9.45-11.00 Eino Leino -talo, Paltaniemi:
Eino Leino -talon esittely ja osallistujien kahvitus Eino Leino -talon kahvio
Elämää ja muistoja Paltaniemeltä ja Oulujärven maisemista -esitykset,
matkan opas ja Kainuun lausujat
3. Klo 12.45-14.45 Uljaskan pirtti, Rimmin kylä:
Uljaskan pirtin ja Rimmin kylän historiaa ja nykypäivää -esittely
ja ruokailu paikallisin perintein
Vienankarjalankielinen Rimmin kylätarina -esitys, Rimmin näytelmäryhmä,
käsikirjoitus ja ohjaus Pirjo Kyllönen
4. Klo 15.30-16.45 Juminkeko, Kuhmo:
Elias Lönnrotin matkat ja Kalevala, Juminkekosäätiön asiantuntija ja filmiesitys
Osallistujien kahvitus perinteisin kahvileivin
5. Klo 18 Raatihuone, Kajaani

Järjestäjät: Eino Leino talon säätiö sr yhteistyössä Elias Lönnrot -seura ry:n ja
Kajaanin Matkailuoppaat ry:n kanssa Kainuun liiton tuella.

ENNAKKOILMOITTAUTUMISET JA MAKSUT
Ennakkoilmoittatuminen 1.7. mennessä Elias Lönnrot -seuralle
eliaslonnrotseura@gmail.com . Lisätietoja antaa seuran pj Raimo Reinikainen, p.
0400881166
Huom. Paikkoja rajoitetusti, joten paikat ilmoittaumisjärjestyksessä.
(Nimiä otetaan myös peruuntumisten varalle.)
Maksu 80 €/hlö, sisältää matkan ohjelmineen ja ruokailuineen.
Ilmoittautuneille varmistetaan osallistuminen ja matkan maksutiedot.

EINO LEINON JALANJÄLJILLÄ -OPASTETTU KULTTUURIKIERROS
Sunnuntaina 28.6.2026 KLO 9-18 Kainuun Tilausliikenteen bussilla

1. Klo 9.00-9.30 Raatihuone, Linnankatu 14, Kajaani:
Kulttuurikierroksen ja sen aihepiirin esittely, matkan johtaja ja matkailuoppaat
2. Klo 9.45-11.15 Eino Leino -talo, Paltaniemi:
Eino Leino -talon esittely ja osallistujien kahvitus, Eino Leino -talon kahvio
Lyhytfilmi Eino Leinon juhannuksen vietosta ym. ohjelmaa, Kainuun Eino Leino -seura
3. Klo 12.15-12.45 Hakasuon mylly:
Eino Leino ja Kivesjärven rosvot, kirjailijat Pekka ja Seppo Kämäräinen ja Kainuun
lausujat
4. Klo 13.15-14.45 Kassu Halosen taidetalo, Manamansalo:
Taidetalon esittely ja ruokailu paikallisin perintein, talon edustajat
Eino Leinoa sanoin ja sävelin, Vesa Hyyryläinen ja Heljä Pylvänäinen
/PaltamoPandion
5. Klo 15.45-17.15 Riihipiha-museo, Vuolijoki:
Museoalueen esittelyä, Riihipiha-museon säätiön opas
Eino Leinon Oulujärvi-runoja, Kainuun lausujat
Osallistujien kahvitus Niittypirtti-kahvilassa.
6. Klo 18.00 Raatihuone, Kajaani
Järjestäjät: Eino Leino talon -säätiö yhteistyössä Eino Leino -seuran ja
Kajaanin matkailuoppaiden kanssa Kainuun liiton tuella.

ENNAKKOILMOITTAUTUMISET JA MAKSUT
Ennakkoilmoitatuminen 5.6. mennessä Eino Leino -seuraan
Huom. Paikkoja rajoitetusti, joten paikat ilmoittatumisjärjestyksessä.
(Nimiä otetaan myös peruuntumisten varalle)
Maksu 70 €/hlö, sisältää matkan ohjelmineen ja ruokailuineen.
Ilmoittautuneille varmistetaan osallistuminen ja matkan maksutiedot.
Matkan aikana kerätään palautetta osallistujilta kulttuurikierrosten jatkosuunnittelua varten.

EINO LEINO TALON -SÄÄTIÖ SR

                                                                                                                        Lisätiedot: Elias Lönnrot -seura, https://eliaslonnrotseura.yhdistysavain.fi       
eliaslonnrotseura@gmail.com        

ELIAS LÖNNROT -SEURA RY
Perustettu 1996
Jäsenmäärä 31

Yhteystiedot
Käyntiosoite:
Elias Lönnrot -keskus
Kajaanin Raatihuone
Linnankatu 14
87100 Kajaani

Elias Lönnrot -seuran johtokunta 2025:

Puheenjohtaja: Raimo Reinikainen  0400 881166 andracon.rr@gmail.com

Varapuheenjohtaja: Eila Parviainen  050 3224592 parviaineneila@gmail.com

Jäsensihteeri ja tiedottaja: Simo S. Soininen Kainuunkatu 3 A 19, 87100 Kajaani ja Peuramäentie 3 K 37, 02750 Espoo 050-325 2720 soininensimo@gmail.com tai  simo.soininen@pp.inet.fi

Sihteeri: Maritta Kaakinen, Soidinkatu 18 E 9, 87500 Kajaani  050-4932317 maritakaakinen@gmail.com

Taloudenhoitaja: Juhani Tikkanen 044 2918201 ajuhanitikkanen@gmail.com

Muut johtokunnan jäsenet:

Anja Hongisto Kylmänkatu 8 F 39, 87500 Kajaani 050 4318631 hongisto.anja@gmail.com

Tapio Karppinen Kauppakatu 30, 87100 Kajaani 044 366 3639 tapio.karppinen@kajaani.net

Paavo Keränen Nurmikatu 25, 87100 Kajaani 045 1631 803 paavo.j.keranen@gmail.com

Helvi Leppäniemi Sammonkatu 32 A 2, 87100 Kajaani 050 541 1991 heta.leppaniemi@gmail.com

Elias Lönnrot – Kainuun ja Kajaanin suurmies

Elias Lönnrot eli keskeisimmän ja tuotteliaimman jakson elämästään toimiessaan vuosina 1833-1854 piirilääkärinä ja keräten tuonaaikana matkoillaan suurimman osan Kalevalan runoista sekä muusta kansanperinteestä. Kajaanissa hän myös muokkasi runotKalevalaksi ja Kanteletar-kokoelmaksi. Kajaania voidaan sen vuoksi pitää Lönnrotin kaupunkina.

Elias Lönnrot -seura ry

Elias Lönnrot -seura on valtakunnallinen järjestö, jonka kotipaikka on Kajaani. Seuran tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Elias
Lönnrotin elämäntyötä Kalevalan luojana, kansallisen itsetunnon kohottajana, tiedemiehenä, lääkärinä, lehtimiehenä, kaunokirjailijana
ja kansanvalistajana, virsirunoilijana ja kulttuurivaikuttajana. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kokoaa ja ylläpitää Lönnrotin
elämäntyöhön liittyvää materiaalia, järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, matkoja ja juhlia, harjoittaa tutkimus-,
tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä tekee aloitteita eri viranomaisille.

Elias Lönnrot -keskus

Elias Lönnrot -seura on perustanut yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa Elias Lönnrot -keskuksen Kajaanin Raatihuoneelle. Seura on kalustanut rakennuksen huonee talonpoikaisrokokootyylisillä tuoleilla ja -pöydillä. Lönnrot-keskus toimii Lönnrot-seuran, kulttuurijärjestöjen, yksityisten tahojen ja kaupungin kokoontumis-, koulutus-, seminaari- ja juhlapaikkana.

Eino Leino -talo ja Eino Leino talon -säätiö

Eino Leino -talo siirtyi vuonna 2011 Elias Lönnrot -seuran ja Kainuun Eino Leino -seuran yhteiseen omistukseen. Talo sijaitseePaltaniemellä Paltaselän rantatöyräällä, mistä on upea näköala Oulujärvelle. Rantatöyräälle on rakennettu Lystinurmi-lato. Talon pihapiiri ja kodikas talo luovat talossa vietetyille hetkille erityistä hohtoa. Seurat järjestävät talossa omia tilaisuuksiaan. Tilauksesta voidaan järjestää kokouksia, koulutustapahtumia ja perhejuhlia. Talossa on pysyvä sekä Lönnrotin että Leinon elämäntyötä esittelevä valokuvanäyttely. Talon omistaa nyttemmin säätiö.
Taloa vuokrataan ympäri vuoden juhlatilaisuuksiin: einoleinotalo@gmail.com.

Elias Lönnrotin maja ja yrttimaa
Elias Lönnrot -seura, Kajaanin Kalevalaiset Naiset, Kapsakka Ky ja Lumonel Ky ovat perustaneet vuonna 2009 Elias Lönnrotin majan yhteyteen yrttimaan, johon on istutettu Lönnrotin ajan yrttejä. Maja ja yrttimaa sijaitsevat Hotelli Kajaanin lähellä Onnelantiellä. Majassa on Lönnrotin ja hänen puolisonsa elämää esittelevä suurikokoinen taulu. Yrttimaan portin pielessä on laatikko, jossa on esite yrttimaan kasveista. Kainuun Nuotta on kunnostanut majan kesällä 2021.

https://www.kainuu.fi/wp-content/uploads/2022/02/elias-lonnrotin-yrttimaan-esite-642021.pdf

"Ja näyttääpä välin siltä kuin runon haltijattaret kätkisivät nerouden lahjakirjat salossa nukkuvan rakennuksen nurkkiin. 

Vuonna 1834 unelmoi Lönnrot omistamassaan Hövelön talossa suuresta kansalliseepoksesta.

44 vuotta myöhemmin syntyi samojen seinien sisällä, riippakoivujen suojaamassa, kuusikon saartamassa Hövelössä suomalainen runoilijakuningas Eino Leino."

Kirja Elias Lönnrotin aika Hövelössä on ilmestynyt Eino Leino talon -säätiön julkaisusarjassa ja myynnissä Eino Leino -talolla. Kirjaa voi tilata myös tekijältä: epiippo45@gmail.com

Samuel Roos – lääkäri, valistaja ja tienviitoittaja

Voit osallistua hybridiluennolle paikan päällä tai etäyhteydellä kotoasi

Aika:  keskiviikko 7.2.2024 kello 18.00-19.30

Esitelmän pitäjä: Markku Nissinen, FM, väitöskirjatutkija

Kaukametsän opisto, auditorio, Koskikatu 4 B,  Kajaani

Tila on esteetön.

Millainen Kajaanin kihlakunnan ensimmäinen piirilääkäri Samuel Roos oli lääkärinä, valistajana ja Suomen kirjakielen kehittäjänä, ja mikä hänen työnsä vaikutus oli 1800-luvun Kainuussa ja Suomessa?
Millä eri tavoin Samuel Roosin elämä kytkeytyy suurmieheemme Elias Lönnrotiin?

Yhteistyössä Kaukametsän opisto ja Elias Lönnrot -seura ry

Hybridiluennolle voit osallistua paikan päällä Kaukametsän opiston auditoriossa tai etäyhteydellä Teams:n välityksellä. Opisto lähettää linkin ennen luennon alkua ilmoittautumisen yhteydessä antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Jos seuraat luentoa etäyhteydellä, ilmoittaudu menemällä  opiston omalle kotisivulle  tai osoitteeseen uusi.opistopalvelut.fi/kaukametsa/fi/course/9068 jossa on ilmoittautumislomake.

Luento on maksuton.

Tervetuloa.

Raatihuone, Linnankatu 14, 87100 Kajaani

JÄSENKIRJE 17.1.2024

Arvoisat seuran jäsenet ja muut yhteistoimintatahojen edustajat

Elias Lönnrot -seura ry on syyskokouksessaan marraskuussa valinnut uuden
johtokunnan jäsenet ja puheenjohtajaksi Raimo Reinikaisen. Johtokunta
järjestäytyi 11.1.2024, jolloin varapuheenjohtajaksi valittiin Eila Parviainen,
sihteeriksi Tapio Karppinen ja jäsensihteeriksi, webmasteriksi ja talkoopäälliköksi
Simo S. Soininen. Kokouksessa käsiteltiin myös kevään ohjelma esitelmien ja
tilaisuuksien suhteen ja sovittiin eräiden tehtävien jaosta. Ohjelma on alempana.
Syksyn ohjelma 2023 esitelmineen onnistui hyvin, kuuntelijoita oli runsaasti.
Tutustuminen Polvilaan syyskuussa onnistui yli odotusten, sää oli kesäisen
lämmin, perhosia runsaasti Polvilan pihapiirin kukkivissa pensaissa. Talon isäntä
Jouko Härkönen esitteli sukunsa vaiheita, taloa ja sen ympäristöä vilkkaan
vesireitin varrella. Aurinkoisella patiolla nautittiin talon emännän raikasta
marjamehua ja nähtiin Elias Lönnrotin allekirjoittama kauppakirja. Simo S.
Soininen kertoi vuoden 1935 Kalevalan juhlavuoden Suomen Kuvalehdessä
julkaistusta H.W. Claudelinin kirjoituksesta ”Sortunut pyhäkkö” Polvilan
alakuloisesta historiasta Lönnrotin jälkeen. Komean talon suuri tupa purettiin,
joten jäljelle jäi puolikas talosta, jonka leivinuuni jäi taivasalle. Vilkasta
keskustelua aiheesta inspiroivassa ympäristössä!
Syyskuussa julkistettiin Pekka Kämäräisen uusin romaani ALKU, joka kertoo
Perinnöt-romaanin henkilöiden saapumisesta Kajaaniin ja Kajaanin linnan
vaiheista. Tilaisuudessa kuultiin kirjailijan runoihin sävellettyjä runoja.
Lokakuun esitelmässä ”Miten koko Suomen kansa saatiin koulun penkille?” Simo
S. Soininen kertoi oppivelvollisuuslain valmistelijan ja isän professori ja
opetusministeri Mikael Soinisen, Kuhmon kirkkoherran pojan (1860-1924)
kehittymistä vaativaan tehtäväänsä, jonka tunnuksena oli ”koulu joka
kylään” ja perustaidot jokaiselle kansalaiselle paikkakunnasta riippumatta.
Laki hyväksyttiin vuonna 1921 hieman vesitetyssä muodossa. Vankkoja
perustaitoja korostava opetussunnitelma sai aikaan mm. sen, että tulevat
koettelemukset kansa otti yhtenäisenä vastaan.
Marraskuun esitelmässä ”Tuhoaako englannin kieli Elias Lönnrotin perintöä?”
Hannu Remes ihmetteli sitä, miksi mm. Lönnrotin käyttöön ottamia nasevia
sanoja korvataan englanninkielisillä ilmauksilla ja että akateemisessa
opetuksessa ja tutkimuksessa sekä opinnäytetöissä yhä enemmän
käytetään englantia, yritysten nimet ovat usein englanniksi ja joissakin
kahviloissa ei voi asioida omalla äidinkielellämme. Annammeko nyt 2020-
luvulla englannin päästä turmelemaan Lönnrotin perintöä ja kaventamaan
suomen käyttöä sivistyskielenä?

Lönnrotin yrttimaa Hauholassa jäi vähemmälle huomiolle. Yrttimaalla on nyt
kuitenkin QR-koodin takana esittely kasveista, aita maalattiin talkoilla ja perattiin
kasvipenkit. Nyt on tarkoitus saada yrtimaalle ensi kesäksi kesäsetelillä
harjoittelija ja päivittää asiantuntijan avulla yrttikasvien valikoima. Kevättalkoot
pidetään toukokuussa, siitä lähetetään erillinen kutsu. Käsiä tarvitaan. Ehkä ensi
jouluksi saadaan majalle seimi, tunnelmalliseksi iltalenkkien kohteeksi

Kirjatilaus    Risto Piekan kirjaa Elias Lönnrot SUURMIES (jäsenhinta 25 euroa)
on saatavilla Simo S. Soiniselta simo.soininen@pp.inet.fi   050 325 2720. Kirja-
arvio on alempana.

Jäsenhankinta ja jäsenmaku vuodelle 2024. Seuralla on tällä hetkellä ainaisjäsenten lisäksi runsaat 30 vuosijäsenmaksun maksanutta jäsenentä. Kaikki entiset ja uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan aktivoimaan ja kehittämään seuran toimintaa.
Jäsenmaksu vuodelle 2024 on entinen eli 20 €, ainaisjäsenmaksu 150 €,
kannatusjäsenmaksu 200 €. Seuran tili FI8246000011271224. Viestikenttään
merkintä: jäsenmaksu/ainaisjäsenmaksu/kannatusjäsenmaksu.
Antoisaa ja valoisaa kulttuurikevättä johtokunnan puolesta toivottavat
puheenjohtaja Raimo Reinikainen ja jäsensihteeri Simo S. Soininen

Elias Lönnrotin tuotantoa ja Elias Lönnrotista kirjoitettua:

• Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista, kaksi osaa, 1835–1836.
• Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri, 1839.
• Kokeita suomalaisessa laulannassa, 1846.
• Kalevala 1849.
• Suomen kansan Arwoituksia ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa, 1851.
• Kasvikon oppisanoja, 1858.
• Flora Fennica, 1860.
• Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri, 1867.
• Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja, 1880.
• Suomen kansan muinaisia loitsurunoja, 1880
• Lönnrot, Elias: Väinämöinen, muinaissuomalaisten jumala. (De Väinämöine, priscorum Fennorum numine, 1827.) Latinankielisestä väitöskirjasta suomentanut ja johdannon kirjoittanut Iiro Kajanto. Suomi 131. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura
• Lönnrot, Elias: Matkat 1828–1844. Ilmestynyt aiemmin 1902 nimellä Elias Lönnrotin matkat 1–2. Ruotsinkieliset tekstit, enin osa teokseen valikoiduista kirjoituksista, suomentanut Jalmari Hahl. Toimittanut Väinö Kaukonen. Uusi laitos. Espoo: Weilin + Göös, 1980. 
• Lönnrot, Elias: Elias Lönnrotin matkat Kainuussa. Elias Lönnrotin teksteistä toimittanut Markku Nieminen. Oulu: Pohjoinen, 1999. 
• Kanteletar elikkä Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, Helsinki, 1887.

Risto Piekan kirja Elias Lönnrot SUURMIES on ilmestynyt. Lönnrot -seuran ja sen yhteistyökumppaniseurojen jäsenet voivat sitä ostaa ennakkohintaan 25 euroa plus postikulut 8.40 €. Tilaukset simo.soininen@pp.inet.fi tai eliaslonnrotseura@gmail.com

Suurmies   Elias Lönnrot

Esipuheessa kirjan kirjoittaja toteaa, että Elias Lönnrotista on julkaistu lukemattomia kirjoja ja tieteellisiä tutkimuksia, mutta vähänlaisesti sellaisia, joiden näkökulma olisi yhteiskunnallinen, sosio-ekonominen ja taloudellinen.  Tähän haasteeseen on tarttunut valtiotieteilijä Risto Piekka, Akavan entinen puheenjohtaja ja eläkepäivillään Lönnrotin syntymätalon Paikkarin torpan tuen puheenjohtaja, syntyisin sammattilainen.

Eliaksen, räätälin pojan elämänkaari onkin poikkeuksellinen, vaatimattomasta torpasta opintielle päässyt Elias keräsi kansanrunoja  ja loi tarinan muinaisista juuristamme suomalaisten kansalliseepoksen, Kalevalan, josta tuli yksi itsenäisen maamme perustuksen kulmakivistä. Sen lisäksi Lönnrot pitkän elämänsä aikana rakensi suomalaisille  yhtenäisen kielen ja monen alan suomenkielisen termistön, julkaisi runokokoelmia kuten Kantelettaren, toimi lääkärinä, lehtimiehenä, kansanvalistajana, sanakirjojen tekijänä, virsirunoilijana ja suomen kielen professorina.

Suomi riuhtaistiin väkivalloin Ruotsin yhteydestä, mutta sai onnekseen Venäjän keisarikunnassa erityisaseman, yllättävän laajan autonomian. Tärkeintä oli se, että varsin köyhä maatalousmaa Suomi säilytti oman sisäisen hallinnon, oikeuden päättää omista asioistaan, luterilaisen uskontonsa ja vanhat Ruotsin vallan aikaiset perustuslait, veronkanto-oikeuden ja tulli-ja passirajan Suomen ja Venäjän välillä. Suomea kohdeltiin Suomen sodan (1808-1809) melskeissä varsin asiallisesti, joten 1700-luvun vihojen kauhut eivät toistuneet.

Edellytykset maan omaehtoiselle kehittämiselle olivat siten olemassa. Tähän mahdollisuuteen suomalaiset tarttuivat innokkaasti  mutta samalla varovasti. Suomella oli vireä yliopisto, Turun Akatemia, jonka kasvateista maamme sai osaavan papiston ja virkamieskunnan lisäksi hämmästyttävän taitavan ja erityisesti monipuolisen henkisen johtoryhmän, Lönnrotin,  Runebergin ja Snellmanin. Tämä suurmiesten toverikolmikko loi toimillaan kansallisen identiteetin, joka väistämättä ajan mittaan johti myös valtiolliseen itsenäisyyteen.

Piekka kuvaa tätä polkua innostuneesti, itsekin välillä hämmästellen Lönnrotin lahjakkuutta ja monipuolisuutta. Eliitti viisaasti perusti yhdistyksiä ja seuroja, joista Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta tuli Euroopasta otetun mallin mukainen tehokas organisaatio selkeine päämäärineen;   se oli suomen kielen kehittäminen ja suomen nostaminen ruotsin rinnalle. Toiminta oli maamme poliittisen aseman vuoksi korostuneen asiallista, mihin vaikutti myös Lönnrotin tunnetusti maltillinen ja sovitteleva luonne ja esiintyminen.

Henkinen valtavirta 1800-luvun alussa oli romantiikka, johon kuului oleellisena elementtinä kansallisen identiteetin etsiminen ja kiinnostus kansanperinteeseen ja kieleen. Tämän alan tutkimus suorastaan kukoisti maassamme ja sai aikaan hämmästyttäviä tuloksia, ennen kaikkea Kalevalan, joka perustui monen henkilön uutteraan kansanperinteen kokoamistyöhön   ja jonka Lönnrot muokkasi ehyeksi tarinaksi.  

Hyvän latinan taidon systemaattisesti hankkinut lahjakas ja ahkera Lönnrot ryhtyi opiskelemaan lääkäriksi ja väitteli lääketieteen tohtoriksi kansanperinteeseen liittyvistä maagisista parannuskeinoista. Kansanrunoudesta kiinnostunut Lönnrot hakeutui  1833 Kajaaniin piirilääkäriksi, lähelle runojen laulumaita. Runoja oli kerätty jo 1700-luvun lopulla ja tiedettiin, että niitä löytyisi lisää Itä-Suomesta ja Karjalasta. Tähän Lönnrotin tutkimustyöhön suhtauduttiin varsin suopeasti ja hän sai keruumatkojaan varten anteliaasti virkavapautta ja rahoitusta. Runsaasta aiemmasta materiaalista ja omilla retkillään  kokoamistaan runoista Lönnrot  toimitti Kalevalan eli ns. Vanhan Kalevalan, jonka käsikirjoituksen hän allekirjoitti  jo vuonna 1835, helmikuun 28. päivänä, jota vietetään vuosittain Kalevalan päivänä.

Sittemmin runoja löytyi lukuisilla keruumatkoilla runsaasti lisää. Lönnrot sai käyttöönsä  myös mm. D.E.D Europaeuksen kokoaman materiaalin. Näistä Lönnrot tietoisesti loi juonellisen eepoksen, inhimillisen ja realistisen tarinan muinaisista suomalaisista.  Uusi ja paljon laajempi Kalevala ilmestyi vuonna 1849. Välityönä julkaistiin Kanteletar, jonka runoja tunnemme rakastettuina lauluina. Kalevalasta tuli kansakunnan menneisyyden, kansallisuuden, kielen ja kulttuurin tunnuskuva. Siitä tuli siten kuin taivaan lahjana otolliseen aikaan maallemme kansalliseepos.   Kirjoittaja valaisee tarkasti ja monipuolisesti  tätä prosessia ja painottaa kiitettävän selvästi sitä Lönnrotinkin korostamaa seikkaa, että Kalevala on sanomaltaan ja arvomaailmaltaan länsieurooppalainen.

Lönnrot loi suuren määrän uusia sanoja myös maamme murteiden pohjalta näin välttäen svetisismejä eli sanatarkkaa kääntämistä. Oli tarpeen luoda maahamme yhteinen kirjakieli, jota ymmärrettäisiin samalla tavalla kaikkialla. Melkoinen urakka oli esimerkiksi kasvien, hallinnon, lääke- ja oikeustieteen sekä kielitieteen termien luominen. Lönnrot toi tietoisesti itäsuomalaista värikkyyttä ja iskevyyttä suomen sanastoon, vältteli joutumasta näissä asioissa riitoihin ja suhtautui maltillisesti ruotsin kieleen uskoen sen selviytyvän omin voimin suomen rinnalla. Uusia sanoja Lönnrot tarjosi myös lehtimiehenä omissa ja muiden toimittamissa lehdissä ja kansalle tarkoitetuissa valistuskirjasissa. Uskomattoman pikkusieluinen sensuuri yhtenään lakkautti lehtiä, mutta kielitaitoinen eliitti seurasi omia kanaviaan käyttäen silti valppaasti suuren maailman virtauksia. Sanaseppo Lönnrot keräsi  ulkomaalaisista lehdistä ja julkaisuista sanakirjatyötään varten käännettäväksi uusia vieraskielisiä termejä. Digitoituja Snellmanin toimittaman ruotsinkielisen SAIMA-lehden numeroita lukiessaan voi vain ihmetellä syytä moiseen herkkähipiäiseen sensurointiin.

Lönnrot valittiin 1853 suomen kielen professoriksi melko mutkikkaiden vaiheiden jälkeen. Hieman vähäeleiseltä vaikuttaa professorin viran hoito, mutta luottamustehtävissä  ja uraauurtavan Flora Fennican toimittamisessa sekä kansakoululaitoksen mietinnön viimeistelyssä perheenisän päivät kuluivat joutuisasti. Lönnrot pääsi eläkkeelle 1862 ja siten mielipuuhaansa sanakirjan tekoon ja paneutui innokkaasti vanhojen virsien uudistamiseen ja uusien laatimiseen. Lönnrotia muistettiin kunniajäsenyyksillä ja juhlilla, hänet oli nostettu riemumielin  kansakunnan kaapin päälle, suurmieheksi. Kanslianeuvoksen arvonimen saanut Lönnrot vetäytyi Sammattiin saadakseen työrauhan, hän oli parantumaton työnarkomaani, tehokas työnsä organisoija, hyväkuntoinen kävelijä ja hiihtäjä, aidosti ujo ja julkisuudesta kiusaantuva. Vanhusta koettelivat vaimon ja tyttärien kuolemat, jotka hän hyväksyi kohtalokseen. Lönnrotin suku jatkui veljen pojan kautta, tytär Ida muutti isänsä kuoleman jälkeen Italiaan ja pysyi naimattomana.

Risto Piekka on kirjoittanut sopivan tiiviin tietokirjan, jonka avulla voi palauttaa mieleensä Elias Lönnrotin suuret ansiot ja maamme kiintoisat ja jokseenkin onnekkaat vaiheet 1800-luvun myllerryksissä. Piekan kirja on syytä ottaa käteensä ja siten perehtyä 1800-luvun kiehtovaan historiaan ja erityisesti sen keskeiseen vaikuttajaan, Elias Lönnrotiin, taitavaan ja maltilliseen suurmieheen.

Kirjoittaja on Kajaanissa eläkeläisenä asuva FM Simo S. Soininen, joka on toiminut Elias Lönnrot –seurassa mm. varapuheenjohtajana ja jäsensihteerinä ja Paikkarin torpan tuki ry:n johtokunnan jäsenenä sen perustamisesta lähtien.                             

Risto Piekka: Elias Lönnrot – Suurmies   2023 Kustantaja Readme,  272 sivua