Elias Lönnrot

ELIAS LÖNNROT -SEURA RY
Perustettu 1996
Jäsenmäärä 31

Yhteystiedot
Käyntiosoite:
Elias Lönnrot -keskus
Kajaanin Raatihuone
Linnankatu 14
87100 Kajaani

Postiosoite:

Puheenjohtaja:

Raimo Reinikainen

Soidinkatu 18 E 9 87500 Kajaani

0400 881166 andracon.rr(ät)gmail.com

Sihteeri:

Anitta Claudelin 

Tehdaskatu 6 B 18 87100 Kajaani

050 330 1678 claudelinanitta(ät)gmail.com

Jäsensihteeri:

Simo S. Soininen

Kainuunkatu 3 A 19

87100  Kajaani

050-325 2720

soininensimo(ät)gmail.com

Elias Lönnrot –seuran johtokunta 2023:

Seuran kokouksessa 23.4.2923 valittiin muiksi johtokunnan jäseniksi seuraavat henkilöt:

Paavo Keränen, varapuheenjohtaja  
Hannu Remes  
Tapio Karppinen 
Eila Parviainen 
Anja Hongisto  
Helvi Leppäniemi

Simo S. Soininen, jäsensihteeri 
 
Taloudenhoitaja:
Juhani Tikkanen

Elias Lönnrot – Kainuun ja Kajaanin suurmies

Elias Lönnrot eli keskeisimmän ja tuotteliaimman jakson elämästään toimiessaan vuosina 1833-1854 piirilääkärinä ja keräten tuonaaikana matkoillaan suurimman osan Kalevalan runoista sekä muusta kansanperinteestä. Kajaanissa hän myös muokkasi runotKalevalaksi ja Kanteletar-kokoelmaksi. Kajaania voidaan sen vuoksi pitää Lönnrotin kaupunkina.

Elias Lönnrot -seura ry

Elias Lönnrot -seura on valtakunnallinen järjestö, jonka kotipaikka on Kajaani. Seuran tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Elias
Lönnrotin elämäntyötä Kalevalan luojana, kansallisen itsetunnon kohottajana, tiedemiehenä, lääkärinä, lehtimiehenä, kaunokirjailijana
ja kansanvalistajana, virsirunoilijana ja kulttuurivaikuttajana. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kokoaa ja ylläpitää Lönnrotin
elämäntyöhön liittyvää materiaalia, järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, matkoja ja juhlia, harjoittaa tutkimus-,
tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä tekee aloitteita eri viranomaisille.

Elias Lönnrot -keskus

Elias Lönnrot -seura on perustanut yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa Elias Lönnrot -keskuksen Kajaanin Raatihuoneelle. Seura on kalustanut rakennuksen huonee talonpoikaisrokokootyylisillä tuoleilla ja -pöydillä. Lönnrot-keskus toimii Lönnrot-seuran, kulttuurijärjestöjen, yksityisten tahojen ja kaupungin kokoontumis-, koulutus-, seminaari- ja juhlapaikkana.

Eino Leino -talo ja Eino Leino talon -säätiö

Eino Leino -talo siirtyi vuonna 2011 Elias Lönnrot -seuran ja Kainuun Eino Leino -seuran yhteiseen omistukseen. Talo sijaitseePaltaniemellä Paltaselän rantatöyräällä, mistä on upea näköala Oulujärvelle. Rantatöyräälle on rakennettu Lystinurmi-lato. Talon pihapiiri ja kodikas talo luovat talossa vietetyille hetkille erityistä hohtoa. Seurat järjestävät talossa omia tilaisuuksiaan. Tilauksesta voidaan järjestää kokouksia, koulutustapahtumia ja perhejuhlia. Talossa on pysyvä sekä Lönnrotin että Leinon elämäntyötä esittelevä valokuvanäyttely. Talon omistaa nyttemmin säätiö.
Taloa vuokrataan ympäri vuoden juhlatilaisuuksiin: einoleinotalo@gmail.com.

Elias Lönnrotin maja ja yrttimaa
Elias Lönnrot -seura, Kajaanin Kalevalaiset Naiset, Kapsakka Ky ja Lumonel Ky ovat perustaneet vuonna 2009 Elias Lönnrotin majan yhteyteen yrttimaan, johon on istutettu Lönnrotin ajan yrttejä. Maja ja yrttimaa sijaitsevat Hotelli Kajaanin lähellä Onnelantiellä. Majassa on Lönnrotin ja hänen puolisonsa elämää esittelevä suurikokoinen taulu. Yrttimaan portin pielessä on laatikko, jossa on esite yrttimaan kasveista. Kainuun Nuotta on kunnostanut majan kesällä 2021.

https://www.kainuu.fi/wp-content/uploads/2022/02/elias-lonnrotin-yrttimaan-esite-642021.pdf

"Ja näyttääpä välin siltä kuin runon haltijattaret kätkisivät nerouden lahjakirjat salossa nukkuvan rakennuksen nurkkiin. 

Vuonna 1834 unelmoi Lönnrot omistamassaan Hövelön talossa suuresta kansalliseepoksesta.

44 vuotta myöhemmin syntyi samojen seinien sisällä, riippakoivujen suojaamassa, kuusikon saartamassa Hövelössä suomalainen runoilijakuningas Eino Leino."

Kirja Elias Lönnrotin aika Hövelössä on ilmestynyt Eino Leino talon -säätiön julkaisusarjassa ja myynnissä Eino Leino -talolla. Kirjaa voi tilata myös tekijältä: epiippo45@gmail.com

Raatihuone, Linnankatu 14, 87100 Kajaani
ELIAS LÖNNROT -SEURAN JÄSENKIRJE 26.8.2023

Arvoisat seuran jäsenet ja muut yhteistoimintatahojen edustajat
Elias Lönnrot -seura ry on kokouksessaan 23.4.2023 käsitellyt seuran tulevaa toimintaa ja valinnut uudenjohtokunnan, Johtokunnan jäsenille
 on jaettu vastuualueita kunkin mielenkiinnon mukaisesti. Lönnrotin majaa ja yrttimaata Hotelli Kajaanin takana on kunnostettu ja sinne on saatu QR-koodilla varustettu kyltti omatoimista paikkaan tutustumista varten. Kalevalan jalanjäljillä -kirjallisuusmatkailuhankkeen raportti aineistoineen on valmistumassa.  Hanketta ovat olleet toteuttamassa seuran entiset puheenjohtajat Lasse Lyytikäinen ja Päivi Huusko. Parhaillaan ollaan vastuuhenkilö Simo S. Soinisen toimesta uudistamassa seuran esitteitä ja verkkosivuja. Johtokunta on päättänyt käynnistää yhteistoimintatahojen kanssa jäsenistölleen, mutta myös muille asioista kiinnostuneille erilaisia tapahtumia ja esitelmiä, joista syyskaudella toteutetaan seuraavat:

Lukupiiri aloittaa syyskauden toimintansa ti 5.9. klo 14 Raatihuoneella kirjan Sinun Margot pohjalta.

Tutustuminen Polvilaan, Lönnrotin mieluisimpaan asuinpaikkaan lauantaina 9.9. klo 14 alkaen Polvilan isäntä Jouko Härkönen kertoo Polvilan historiasta, ihailemme Petäisenniskan kaunista joki- ja järvimaisemaa sekä Partalan peltoja ja perehdymme muun muassa Lönnrotin allekirjoittamaan kauppakirjaan ja kuulemme Polvilan alkuperäisten rakennusten kovasta kohtalosta Heikki Rytkölän kirjan
Mit’ itket ihana koivu ja H.W.Claudelinin artikkelin (1935) Sortunut pyhäkkö mukaan. Ajo-ohje; Polvilan osoite on Polvilantie 134 a, 87500 Kajaani. Kehräämöntiellä (Puuilosta noin kilometri oikealle ja kauppapuiston Tokmannista 300 metriä vasemmalle kaupungista tultaessa) on tienviitta POLVILA, ajetaan aivan tien päähän. Pihapiirissä on runsaasti tilaa autoille. Kartta esim.
mapcarta.com/13627780 Polvila. Kuljetusta tarvitsevat soittanevat Simo S. Soiniselle 050 325 2720.

 Pekka Kämäräisen uusimman romaanin ALKU julkistamistilaisuus
lauantaina 30.9. klo 14 Raatihuoneessa
Romaani kertoo PERINNÖT-romaanin henkilöiden tulosta Kajaaniin ja Kajaanin linnan vaiheista. ALKU-romaani päättyy siihen, mistä PERINNÖT alkaa. Kirjan esittelyn lisäksi nelihenkinen bändi esittää Vesa Piston Pekka Kämäräisen runoihin säveltämiä lauluja. Lisäksi tarjolla naposteltavaa.

Miten koko Suomen kansa saatiin koulun penkille?

FM Simo S. Soininen keskiviikkona 11.10. klo 18.00-19.30 Kaupunginkirjaston Maria-salissa (2. krs) Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Kuhmossa syntyneen Mikael Soinisen kuolemasta ja 103 vuotta oppivelvollisuuslain voimaantulosta. Vaikka laki on epäilemättä yksi merkittävimmistä maamme laeista, sitä ei erityisemmin ymmärretty maassamme vuonna 2021 juhlia, ei edes postimerkillä. Esitelmässä Simo S. Soininen kertoo oppivelvollisuuslain syntyvaiheista ja Mikael Soinisen elämästä suurena koulu-uudistajana, hänen käsityksestään oppimisesta ja kasvatuksesta, tasa-arvosta, yhteiskasvatuksesta ja
edistyksellisistä opetussuunnitelmista, opettajankoulutuksesta ja raittiusliikkeestä. Mikael Soininen lähti nuorena maisterina tutkimaan Yhdysvaltojen kouluoloja väitöskirjaansa varten. Hän myös perehtyi lukuisilla matkoillaan seikkaperäisesti Euroopan kouluoloihin ja toimi Suomessa käytännön opetustoimissa ja
opetushallinnossa. Hän yhdisti hienolla tavalla käytännön ja teorian.
Mikael Soinisella olisi ollut varsin hyviä neuvoja nykyisenkin koulukriisin hoitamiseksi.

Tuhoaako englannin kieli Elias Lönnrotin perintöä?

FT Hannu Remes keskiviikkona 15.11. klo 18.00 -19.30 Kaupunginkirjaston Maria- salissa (2. krs)Viime vuosina on yhä enemmän kiinnitetty huomiota siihen, miten englannin kielen käyttö on maassamme
huolestuttavasti lisääntynyt yhteyksissä, joissa se ei ole välttämätöntä ja joissa pääasiallinen kohde on suomenkielinen väestö. Englantia suositaan esimerkiksi yritysten, kauppaliikkeiden, ravintoloiden ja yleisötilaisuuksien nimissä ja yliopistoissa pyritään kasvattamaan englannin osuutta opinnäytteiden ja
opetuksen kielenä. Luennolla Hannu Remes tarkastelee Elias Lönnrotin, Agricolan jälkeen kirjakielemme merkittävimmänkehittäjän, toimintaa 1800-luvulla suomen sanaston rikastamisessa yhteiskunnallisen ja kulttuurikehityksen
edellyttämälle tasolle. Annammeko nyt 2020-luvulla englannin päästä turmelemaan tätä perintöä ja kaventamaan suomen käyttöä sivistyskielenä?

Sääntömääräinen syyskokous pidetään ennen esitystä ke 15.11. klo 17 alkaen kirjaston Maria-salissa.

Karelianismia Kainuussa ja Vienassa -seminaari 16.9. Kuhmon Juminkeossa ja Bussiretki vienalaiskyliin 17.9. Järjestäjinä toimivat Juminkeko-säätiö ja Vienan Reitti ry .
Ohjelma liitteenä. Mahdollisista kimppakyydeistä yhteys puheenjohtajaan tai jäsensihteeriin!Kevätkaudella 2024 tullaan toteuttamaan Kalevalajuhla 28.2. Kaukametsän Kouta-salissa sekä luentoja yhteistyössä Kaukametsän opiston kanssa, joita vastuuhenkilönä valmistelee Eila Parviainen kevätkauden toimintaohjelmaan.

Jäsenhankinta

Seuralla on tällä hetkellä ainaisjäsenten lisäksi 31 vuosijäsenmaksun maksanutta jäsenentä. Kaikki entiset ja uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan aktivoimaan ja kehittämään seuran toimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa!
Jäsenmaksu 20 €, ainaisjäsenmaksu 150 €. Seuran tili FI8246000011271224. Viestikenttään merkintä:
jäsenmaksu/ainaisjäsenmaksu.
Antoisaa kulttuurisyksyä johtokunnan puolesta toivotellen

puheenjohtaja Raimo Reinikainen
 

Elias Lönnrotin tuotantoa ja Elias Lönnrotista kirjoitettua:

• Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista, kaksi osaa, 1835–1836.
• Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri, 1839.
• Kokeita suomalaisessa laulannassa, 1846.
• Kalevala 1849.
• Suomen kansan Arwoituksia ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa, 1851.
• Kasvikon oppisanoja, 1858.
• Flora Fennica, 1860.
• Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri, 1867.
• Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja, 1880.
• Suomen kansan muinaisia loitsurunoja, 1880
• Lönnrot, Elias: Väinämöinen, muinaissuomalaisten jumala. (De Väinämöine, priscorum Fennorum numine, 1827.) Latinankielisestä väitöskirjasta suomentanut ja johdannon kirjoittanut Iiro Kajanto. Suomi 131. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura
• Lönnrot, Elias: Matkat 1828–1844. Ilmestynyt aiemmin 1902 nimellä Elias Lönnrotin matkat 1–2. Ruotsinkieliset tekstit, enin osa teokseen valikoiduista kirjoituksista, suomentanut Jalmari Hahl. Toimittanut Väinö Kaukonen. Uusi laitos. Espoo: Weilin + Göös, 1980. 
• Lönnrot, Elias: Elias Lönnrotin matkat Kainuussa. Elias Lönnrotin teksteistä toimittanut Markku Nieminen. Oulu: Pohjoinen, 1999. 
• Kanteletar elikkä Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, Helsinki, 1887.

Risto Piekan kirja Elias Lönnrot SUURMIES on ilmestynyt. Lönnrot -seuran ja sen yhteistyökumppaniseurojen jäsenet voivat sitä ostaa ennakkohintaan 25 euroa plus postikulut 8.40 €. Tilaukset simo.soininen@pp.inet.fi tai eliaslonnrotseura@gmail.com

Suurmies   Elias Lönnrot

Esipuheessa kirjan kirjoittaja toteaa, että Elias Lönnrotista on julkaistu lukemattomia kirjoja ja tieteellisiä tutkimuksia, mutta vähänlaisesti sellaisia, joiden näkökulma olisi yhteiskunnallinen, sosio-ekonominen ja taloudellinen.  Tähän haasteeseen on tarttunut valtiotieteilijä Risto Piekka, Akavan entinen puheenjohtaja ja eläkepäivillään Lönnrotin syntymätalon Paikkarin torpan tuen puheenjohtaja, syntyisin sammattilainen.

Eliaksen, räätälin pojan elämänkaari onkin poikkeuksellinen, vaatimattomasta torpasta opintielle päässyt Elias keräsi kansanrunoja  ja loi tarinan muinaisista juuristamme suomalaisten kansalliseepoksen, Kalevalan, josta tuli yksi itsenäisen maamme perustuksen kulmakivistä. Sen lisäksi Lönnrot pitkän elämänsä aikana rakensi suomalaisille  yhtenäisen kielen ja monen alan suomenkielisen termistön, julkaisi runokokoelmia kuten Kantelettaren, toimi lääkärinä, lehtimiehenä, kansanvalistajana, sanakirjojen tekijänä, virsirunoilijana ja suomen kielen professorina.

Suomi riuhtaistiin väkivalloin Ruotsin yhteydestä, mutta sai onnekseen Venäjän keisarikunnassa erityisaseman, yllättävän laajan autonomian. Tärkeintä oli se, että varsin köyhä maatalousmaa Suomi säilytti oman sisäisen hallinnon, oikeuden päättää omista asioistaan, luterilaisen uskontonsa ja vanhat Ruotsin vallan aikaiset perustuslait, veronkanto-oikeuden ja tulli-ja passirajan Suomen ja Venäjän välillä. Suomea kohdeltiin Suomen sodan (1808-1809) melskeissä varsin asiallisesti, joten 1700-luvun vihojen kauhut eivät toistuneet.

Edellytykset maan omaehtoiselle kehittämiselle olivat siten olemassa. Tähän mahdollisuuteen suomalaiset tarttuivat innokkaasti  mutta samalla varovasti. Suomella oli vireä yliopisto, Turun Akatemia, jonka kasvateista maamme sai osaavan papiston ja virkamieskunnan lisäksi hämmästyttävän taitavan ja erityisesti monipuolisen henkisen johtoryhmän, Lönnrotin,  Runebergin ja Snellmanin. Tämä suurmiesten toverikolmikko loi toimillaan kansallisen identiteetin, joka väistämättä ajan mittaan johti myös valtiolliseen itsenäisyyteen.

Piekka kuvaa tätä polkua innostuneesti, itsekin välillä hämmästellen Lönnrotin lahjakkuutta ja monipuolisuutta. Eliitti viisaasti perusti yhdistyksiä ja seuroja, joista Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta tuli Euroopasta otetun mallin mukainen tehokas organisaatio selkeine päämäärineen;   se oli suomen kielen kehittäminen ja suomen nostaminen ruotsin rinnalle. Toiminta oli maamme poliittisen aseman vuoksi korostuneen asiallista, mihin vaikutti myös Lönnrotin tunnetusti maltillinen ja sovitteleva luonne ja esiintyminen.

Henkinen valtavirta 1800-luvun alussa oli romantiikka, johon kuului oleellisena elementtinä kansallisen identiteetin etsiminen ja kiinnostus kansanperinteeseen ja kieleen. Tämän alan tutkimus suorastaan kukoisti maassamme ja sai aikaan hämmästyttäviä tuloksia, ennen kaikkea Kalevalan, joka perustui monen henkilön uutteraan kansanperinteen kokoamistyöhön   ja jonka Lönnrot muokkasi ehyeksi tarinaksi.  

Hyvän latinan taidon systemaattisesti hankkinut lahjakas ja ahkera Lönnrot ryhtyi opiskelemaan lääkäriksi ja väitteli lääketieteen tohtoriksi kansanperinteeseen liittyvistä maagisista parannuskeinoista. Kansanrunoudesta kiinnostunut Lönnrot hakeutui  1833 Kajaaniin piirilääkäriksi, lähelle runojen laulumaita. Runoja oli kerätty jo 1700-luvun lopulla ja tiedettiin, että niitä löytyisi lisää Itä-Suomesta ja Karjalasta. Tähän Lönnrotin tutkimustyöhön suhtauduttiin varsin suopeasti ja hän sai keruumatkojaan varten anteliaasti virkavapautta ja rahoitusta. Runsaasta aiemmasta materiaalista ja omilla retkillään  kokoamistaan runoista Lönnrot  toimitti Kalevalan eli ns. Vanhan Kalevalan, jonka käsikirjoituksen hän allekirjoitti  jo vuonna 1835, helmikuun 28. päivänä, jota vietetään vuosittain Kalevalan päivänä.

Sittemmin runoja löytyi lukuisilla keruumatkoilla runsaasti lisää. Lönnrot sai käyttöönsä  myös mm. D.E.D Europaeuksen kokoaman materiaalin. Näistä Lönnrot tietoisesti loi juonellisen eepoksen, inhimillisen ja realistisen tarinan muinaisista suomalaisista.  Uusi ja paljon laajempi Kalevala ilmestyi vuonna 1849. Välityönä julkaistiin Kanteletar, jonka runoja tunnemme rakastettuina lauluina. Kalevalasta tuli kansakunnan menneisyyden, kansallisuuden, kielen ja kulttuurin tunnuskuva. Siitä tuli siten kuin taivaan lahjana otolliseen aikaan maallemme kansalliseepos.   Kirjoittaja valaisee tarkasti ja monipuolisesti  tätä prosessia ja painottaa kiitettävän selvästi sitä Lönnrotinkin korostamaa seikkaa, että Kalevala on sanomaltaan ja arvomaailmaltaan länsieurooppalainen.

Lönnrot loi suuren määrän uusia sanoja myös maamme murteiden pohjalta näin välttäen svetisismejä eli sanatarkkaa kääntämistä. Oli tarpeen luoda maahamme yhteinen kirjakieli, jota ymmärrettäisiin samalla tavalla kaikkialla. Melkoinen urakka oli esimerkiksi kasvien, hallinnon, lääke- ja oikeustieteen sekä kielitieteen termien luominen. Lönnrot toi tietoisesti itäsuomalaista värikkyyttä ja iskevyyttä suomen sanastoon, vältteli joutumasta näissä asioissa riitoihin ja suhtautui maltillisesti ruotsin kieleen uskoen sen selviytyvän omin voimin suomen rinnalla. Uusia sanoja Lönnrot tarjosi myös lehtimiehenä omissa ja muiden toimittamissa lehdissä ja kansalle tarkoitetuissa valistuskirjasissa. Uskomattoman pikkusieluinen sensuuri yhtenään lakkautti lehtiä, mutta kielitaitoinen eliitti seurasi omia kanaviaan käyttäen silti valppaasti suuren maailman virtauksia. Sanaseppo Lönnrot keräsi  ulkomaalaisista lehdistä ja julkaisuista sanakirjatyötään varten käännettäväksi uusia vieraskielisiä termejä. Digitoituja Snellmanin toimittaman ruotsinkielisen SAIMA-lehden numeroita lukiessaan voi vain ihmetellä syytä moiseen herkkähipiäiseen sensurointiin.

Lönnrot valittiin 1853 suomen kielen professoriksi melko mutkikkaiden vaiheiden jälkeen. Hieman vähäeleiseltä vaikuttaa professorin viran hoito, mutta luottamustehtävissä  ja uraauurtavan Flora Fennican toimittamisessa sekä kansakoululaitoksen mietinnön viimeistelyssä perheenisän päivät kuluivat joutuisasti. Lönnrot pääsi eläkkeelle 1862 ja siten mielipuuhaansa sanakirjan tekoon ja paneutui innokkaasti vanhojen virsien uudistamiseen ja uusien laatimiseen. Lönnrotia muistettiin kunniajäsenyyksillä ja juhlilla, hänet oli nostettu riemumielin  kansakunnan kaapin päälle, suurmieheksi. Kanslianeuvoksen arvonimen saanut Lönnrot vetäytyi Sammattiin saadakseen työrauhan, hän oli parantumaton työnarkomaani, tehokas työnsä organisoija, hyväkuntoinen kävelijä ja hiihtäjä, aidosti ujo ja julkisuudesta kiusaantuva. Vanhusta koettelivat vaimon ja tyttärien kuolemat, jotka hän hyväksyi kohtalokseen. Lönnrotin suku jatkui veljen pojan kautta, tytär Ida muutti isänsä kuoleman jälkeen Italiaan ja pysyi naimattomana.

Risto Piekka on kirjoittanut sopivan tiiviin tietokirjan, jonka avulla voi palauttaa mieleensä Elias Lönnrotin suuret ansiot ja maamme kiintoisat ja jokseenkin onnekkaat vaiheet 1800-luvun myllerryksissä. Piekan kirja on syytä ottaa käteensä ja siten perehtyä 1800-luvun kiehtovaan historiaan ja erityisesti sen keskeiseen vaikuttajaan, Elias Lönnrotiin, taitavaan ja maltilliseen suurmieheen.

Kirjoittaja on Kajaanissa eläkeläisenä asuva FM Simo S. Soininen, joka on toiminut Elias Lönnrot –seurassa mm. varapuheenjohtajana ja jäsensihteerinä ja Paikkarin torpan tuki ry:n johtokunnan jäsenenä sen perustamisesta lähtien.                             

Risto Piekka: Elias Lönnrot – Suurmies   2023 Kustantaja Readme,  272 sivua