Elias Lönnrot


ELIAS LÖNNROT -SEURA RY
Perustettu 1996
Jäsenmäärä 31


Yhteystiedot
Käyntiosoite:
Elias Lönnrot -keskus
Kajaanin Raatihuone
Linnankatu 14
87100 Kajaani


Postiosoite:

Puheenjohtaja:

Raimo Reinikainen

Soidinkatu 18 E 9 87500 Kajaani

0400 881166 andracon.rr(ät)gmail.com


Sihteeri:

Anitta Claudelin 

Tehdaskatu 6 B 18 87100 Kajaani

050 330 1678 claudelinanitta(ät)gmail.com

 

Jäsensihteeri:

Simo S. Soininen

Kainuunkatu 3 A 19

87100  Kajaani

050-325 2720

soininensimo(ät)gmail.com

 

Elias Lönnrot –seuran johtokunta 2023:

Seuran kokouksessa 23.4.2923 valittiin muiksi johtokunnan jäseniksi seuraavat henkilöt:

Paavo Keränen, varapuheenjohtaja  
Hannu Remes  
Tapio Karppinen 
Eila Parviainen 
Anja Hongisto  
Helvi Leppäniemi

Simo S. Soininen 

 

Taloudenhoitaja:
Ulla-Maija Leppänen
Tilitoimisto Kajaanin Tilitaito Oy
Puh. 08 6131 131
ulla.leppanen@tilitaito.fi


Elias Lönnrot – Kainuun ja Kajaanin suurmies
Elias Lönnrot suoritti keskeisimmän ja tuotteliaimman osan elämäntyöstään toimiessaan vuosina 1833 - 1854 piirilääkärinä ja kootessa tuona aikana keräysmatkoillaan suurimman osan kansanrunousaineistostaan sekä muusta kansanperinteestä. Kajaanissa hän myös järjesti ja muokkasi runoaineiston Kalevalaksi ja Kanteletar-runokokoelmaksi. Kajaanissa on säilynyt Lönnrotiin liittyvää aineistoa ja kulttuurimuistomerkkejä, hänen asuinpaikkojaan ja muita hänen toimintaansa liittyviä kohteita.

Kajaania voidaan syystä pitää Lönnrotin kaupunkina, Kalevala syntyi Kajaanissa 1830- ja 1840-luvilla. Kajaanista käsin Lönnrot teki runonkeruumatkansa. Kalevala on keskeinen osa Suomen kansan kulttuurihistoriaa, jonka juuret ovat syvällä Suomen suvun vaiheissa.


Elias Lönnrot -seura ry
Elias Lönnrot -seura on valtakunnallinen järjestö, jonka kotipaikka on Kajaani. Seuran tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Elias Lönnrotin elämäntyötä Kalevalan luojana, kansallisen itsetunnon kohottajana, tiedemiehenä, lääkärinä, lehtimiehenä, kaunokirjailijana ja kansanvalistajana, virsirunoilijana ja käänteentekevänä kulttuurivaikuttajana. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kokoaa ja ylläpitää Lönnrotin elämäntyöhön liittyvää materiaalia, järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, matkoja ja juhlia, harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä tekee aloitteita eri viranomaisille.


Elias Lönnrot -keskus
Elias Lönnrot -seura on perustanut yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa Elias Lönnrot -keskuksen Kajaanin Raatihuoneelle. Seura on kalustanut rakennuksen huoneet Lönnrotin ajan hengen mukaan talonpoikaisrokokootuoleilla ja -pöydillä. Lönnrot-keskus toimii Lönnrot-seuran, kulttuurijärjestöjen, yksityisten tahojen ja kaupungin kokoontumis-, koulutus-, seminaari ja juhlapaikkana.


Eino Leino -talo ja Eino Leino talon -säätiö
Eino Leino -talo siirtyi vuonna 2011 Elias Lönnrot -seuran ja Kainuun Eino Leino -seuran yhteiseen omistukseen. Talo sijaitsee Paltaniemellä Paltaselän rantatöyräällä, mistä on upea näköala Oulujärvelle. Rantatöyräälle on rakennettu Lystinurmi-lato. Talon pihapiiri ja kodikas talo luovat talossa vietetyille hetkille erityistä hohtoa. Seurat järjestävät talossa omia tilaisuuksiaan. Tilauksesta voidaan järjestää kokouksia, koulutustapahtumia ja perhejuhlia. Talossa on pysyvä sekä Lönnrotin että Leinon elämäntyötä esittelevä valonäyttely. Talo on nyttemmin säätiöity.

Taloa vuokrataan ympäri vuoden juhlatilaisuuksiin: einoleinotalo@gmail.com tai puhelin 050-5680320


Elias Lönnrotin maja ja yrttimaa
Elias Lönnrot -seura, Kajaanin Kalevalaiset Naiset, Kapsakka Ky ja Lumonel Ky ovat perustaneet vuonna 2009 Elias Lönnrotin majan yhteyteen yrttimaan, johon on istutettu Lönnrotin ajan yrttejä. Maja ja yrttimaa sijaitsevat Hotelli Kajaanin lähellä Onnelantiellä. Majassa on Lönnrotin ja hänen puolisonsa elämää esittelevä suurikokoinen taulu. Yrttimaan portin pielessä on laatikko, jossa on esite yrttimaan kasveista. Kainuun Nuotta on kunnostanut majan kesällä 2021.

https://www.kainuu.fi/wp-content/uploads/2022/02/elias-lonnrotin-yrttimaan-esite-642021.pdf

 

"Ja näyttääpä välin siltä kuin runon haltijattaret kätkisivät nerouden lahjakirjat salossa nukkuvan rakennuksen nurkkiin. 

Vuonna 1834 unelmoi Lönnrot omistamassaan Hövelön talossa suuresta kansalliseepoksesta.

44 vuotta myöhemmin syntyi samojen seinien sisällä, riippakoivujen suojaamassa, kuusikon saartamassa Hövelössä suomalainen runoilijakuningas Eino Leino."

Kirja Elias Lönnrotin aika Hövelössä on ilmestynyt Eino Leino talon -säätiön julkaisusarjassa ja myynnissä Eino Leino -talolla. Kirjaa voi tilata myös tekijältä: epiippo45@gmail.com

Paikkarin torpan tuki ry on perustettu

Kotisivut

www.paikkarintorpantuki.fi

 

Museovirasto ilmoitti kesällä 2012 lopettavansa merkittävien kulttuurikohteitten ylläpidon. Sammattiseura on kutsunut koolle kulttuurijärjestöjä tavoitteena perustaa yhdistys huolehtimaan Elias Lönnrotin lapsuudenkodin, Paikkarin torpan säilymisestä ja pysymisestä matkailukohteena.

Perustava kokous pidettiin Sammatin Sampaalassa 20.10.2012. Kokouksessa oli Lohjan kaupungin, Sammatin seurakunnan sekä lukuisten valtakunnallisten järjestöjen sekä Sammatissa ja Lohjalla toimivien yhdistysten edustajia.

Kokouksessa puhetta johti Risto Piekka ja sihteerinä toimi Kari Uittamo.

Vuosikokous pidetään lauantaina 8.12.2012. Siihen asti yhdistyksen toimintaa hoitaa väliaikainen hallitus. Väliaikaisen hallituksen koolle kutsujaksi valittiin Risto Piekka. Väliaikaiseen hallitukseen valittiin edustajat Lohjan kotiseutuyhdistyksestä, Sampo –yhdistyksestä sekä Lohjan kaupungin edustaja. Hallituksen jäsenten toimikausi tulee olemaan 1 vuosi, puheenjohtajan 2 vuotta.

Perustettu järjestö on liittomuotoinen yhdistys. Jäseniä voivat olla oikeustoimikelpoiset yhdistykset ja säätiöt. Yritykset ja henkilöt voivat liittyä kannattajajäseneksi. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Varsinaiset jäsenet esitetään jaettavaksi neljään luokkaan omien jäsenmääriensä perusteella. Jäsenellä, jolla on henkilöjäseniä alle 100 on yksi ääni. 4 ääntä on yli 5000 jäsenen yhdistyksellä. Jäsenmaksua kaavaillaan yhdeltä ääneltä noin 25 – 30 euroa vuodessa.

Tiedotus tulee tapahtumaan yhdistyksen kotisivuilla. Osoite tulee olemaan www.paikkarintorpantuki.fi. Kotisivut tulevat näkyviin, kun Viestintävirasto on vahvistanut nimen rekisteröinnin.

Kokouksen jälkeen Heimo Yrjönsalo luovutti Sammatin seurakunnalle Elias Lönnrotin hautajaisten alkuperäisen ohjelman. Tämä tullaan ripustamaan näkyvälle paikalle Sammatin kirkkoon.

 

Elias Lönnrotin tuotantoa ja Elias Lönnrotista kirjoitettua:

  • Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista, kaksi osaa, 1835–1836.
  • Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri, 1839.
  • Kokeita suomalaisessa laulannassa, 1846.
  • Kalevala 1849.
  • Suomen kansan Arwoituksia ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa, 1851.
  • Kasvikon oppisanoja, 1858.
  • Flora Fennica, 1860.
  • Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri, 1867.
  • Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja, 1880.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja, 1880
  • Lönnrot, Elias: Väinämöinen, muinaissuomalaisten jumala. (De Väinämöine, priscorum Fennorum numine, 1827.) Latinankielisestä väitöskirjasta suomentanut ja johdannon kirjoittanut Iiro Kajanto. Suomi 131. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura
  • Lönnrot, Elias: Matkat 1828–1844. Ilmestynyt aiemmin 1902 nimellä Elias Lönnrotin matkat 1–2. Ruotsinkieliset tekstit, enin osa teokseen valikoiduista kirjoituksista, suomentanut Jalmari Hahl. Toimittanut Väinö Kaukonen. Uusi laitos. Espoo: Weilin + Göös, 1980. 
  • Lönnrot, Elias: Elias Lönnrotin matkat Kainuussa. Elias Lönnrotin teksteistä toimittanut Markku Nieminen. Oulu: Pohjoinen, 1999. 
  • Kanteletar elikkä Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, Helsinki, 1887.