Immi Hellen

Perustettu 25.3.2007

Kotipaikka Jämsä

Jäsenmäärä 61
 

Yhteystiedot

Tuija Nieminen, puheenjohtaja
Talasniementie 144
42100 JÄMSÄ
040-742 5984
tuimanieminen0@gmail.com

 

Liisa Toivola, sihteeri, tiedottaja
liisa.toivola@gmail.com

 

Seuran postiosoite
Talasniementie 144
42100 JÄMSÄ

Tapahtumien sarja on Kuoreveden kanttorin Samuel Hellénin huikea tarina ennen tyttärensä Immin syntymää.

Tiedustelut Reetta Perä 0400-696 029

 

 

KIRJAUUTUUKSIA

 

Jalon kansan kasvattaja… 

Immi Hellénin elämäkerta

kirjoittanut Anna-Liisa Alanko

Immi Hellén (1861-1937) on ensimmäinen merkittävä suomenkielinen lastenkirjailija. Hänen laulujaan on laulettu yli 100 vuotta. Nyt hän saa elämäkertansa kirjoitettuna.

Tohtori Anna-Liisa Alanko:

Jalon kansan kasvattaja –Immi Hellén,  Kustannusosakeyhtiö HAI  2013

Teosta tilattavissa Immi Hellén Seuralta, hinta 26 euroa osoitteesta
Eero Virtanen Sammallahdentie 199  42100  JÄMSÄ

puh. 0400-645213,  s.posti  eero.virtanen(at)ppa.inet.fi

 

Runo syntyy Päijänteen rannalla

Valon lapsi

Eero Virtasen omat runot

Oma kustanne, Jämsässä 2013                                

”Rakkaus kotiin, kotiseutuun, luontoon ja kaikki mikä koskettaa syvältä herättää halun kirjoittaa. Uudella ja tuoreella tavalla.”

Kirja on tilattavissa Immi Hellén Seuralta hintaan 25 euroa

Eero Virtanen Sammallahdentie 199  42100  JÄMSÄ

puh. 0400-645213, s.posti  eero.virtanen(at)ppa.inet.fi

 

Riitta Erwe

Äidin perintö

  Perhepiirin tietoa runoilija Immi Hellénistä

 

Kun Riitta Erwe innostui tutkimaan tarkemmin äidiltään Leeni Melasniemeltä perimänsä Immi Hellenin komean, ruskean kapsäkin sisältöä, löysi hän oikean aarteiston.

 

Samalla kuin Riitan kiinnostus isotätinsä perintöön syttyi ja syveni, vahvistui varmuus, että tästä täytyy kertoa muillekin: ensin omille lapsille Teemulle, Tuomaalle, Johannalle, Jennille ja Timolle. Ja sitten kaikille, kaikille … kiinnostuneille.

 

Syntyi kuin itsestään, mutta suurella työllä kirja Äidin perintö, kommentoitu kokoelma runoilija Immi Hellénin itsensä säilyttämästä kirjeenvaihdosta, runotervehdyksistä ja julkaisemattomistakin runoista.

 

Riitta Erwen suurtyön sai julkaistavakseen Immi Hellén Seura ja se julkistettiin juhlavasti runoilijan syntymäpäivillä Kotiveräjällä -tapahtumassa elokuussa 2011 Kuorevedellä. Julkaisua on saatavana nimikkoseuran osoitteesta.

 

Kirjailijan salaisuus on teoksen nimi Äidin perintö. Oliko Immillä sittenkin lapsia. Mekö kaikki, ja vielä tulevatkin polvet! Tutkimusmatkat jatkuvat.

 

Reetta Perä

Immi Hellén Seura ry

HAASTE

Immi Hellén Seura haastaa kaikki Nimikkoseurat – ja sitä kautta koko Suomen kansan - kielitalkoisiin.

 

Hämeen mailla ja Keski-Suomessa ihmetellään, että mikä se oikein on se päivänjatko, jota joka välissä toivotellaan? Onko se jotain hyvää!

 

Asia on ruvennut ärsyttämään Immin nimikkoseuran väkeä siinä määrin, että asiaan päätettiin puuttua. Mikä ihmeen päivänjatko?

 

Immin sanakirjaa toimittava ja runoilijan syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi julkaiseva Immi Hellén Seura on päättänyt poistaa omasta sanastostaan toivotukset jatkoista, päivän-, illan- ja muista hyvistä jatkoista. Sen sijaan toivotamme entiseen tapaan  hyvää huomenta, hyvää päivää, hyvää iltaa, hyvää yötä…

 

Haastamme kaikki kauniista Suomen kielestä innostuneet yhteisiin kielitalkoisiin ja tuomaan uuteenkin kielen kauneutta ja hyvää makua.

 

Marraskuussa 2011

Immi Hellén Seura ry          

 

IMMI HELLÉN LASTENRUNOKILPAILU 2009

Immi Hellén lastenrunokilpailun tulokset ja kilpailun tuloksena syntynyt kirja, Tuulihattu, julkistettiin Kuoreveden Nuorisoseurantalossa 10.10.2009.

Ensimmäisen palkinnon sai Teemu Paarlahti Mäntästä, toiseksi pääsi Marja Lakaniemi Alajärveltä sekä kolmanneksi Minna Männistö Tampereelta.

Valinnoissaan palkintoraati arvioi omaperäisyyttä, omaa näkemystä ja etsi runoista tarinaa ja yllätystäkin. Hyvässä runossa tärkein on rytmi. Nyt etsittiin myös iloa ja huumoria.

Kilpailuun osallistui yli 200 runontekijää yhteensä yli 900 runolla.

  

Immi Hellén Seura ry

 

Tästä kirjasta saat lukea, mitä tämän päivän aikuinen haluaa sanoa tämän päivän lapselle. Sitä kysyi nimikkoseura kilpailukutsussaan. Sata vuotta aikaisemmin kirjoitelleen opettaja Immi Hellénin ajatukset ovat monilla mielessä, ainakin isoäideillä ja vaareilla.

ÄITI LEIPOO

Immi Hellén

Äiti leipoo hymyellen. -
Kelle leivot, äiti, kellen?

Vielä kysyt - kelles muille
pienoisille piimäsuille.

Tää on kakku pikku Annin,
tuo on Heikin, tää on Hannin.

Tämän saapi pikku Asta,
joll' on yksi hammas vasta.

Tehdään muita murakampi,
hiukan muita makeampi.

Oisko onneks' joka muru!
Siit' on äidin ainut suru.

Leivät nousee, hiipuu uuni,
miss' on pienet piimäsuuni?

Kätken kakkuun kaipausta,
sirottelenn siuanusta.

Rakkautta rahdun verran -
toinen teille leipoo kerran.

Äidin kakku makeaisin,
sitä, ah, jos aina saisin!

Oravan pesä

Immi Hellén

Kas, kuusen latvassa oksien alla
on pesä pienoinen oravalla,
sen poikaset siinä ne leikkiä lyö
ja pikku hampahin siementä syö.

On siinä vehreä, vilpoinen katto
ja naavoista lämpöinen lattiamatto
ja pikkuruikkuiset ikkunat
ja vuoteena sammalet vihannat.

Kun talven tuulet ne metsässä laukkaa
ja lumet ne lentää ja pakkanen paukkaa,
niin oravan pesässä pienoinen pää
se ikkunan reiästä pilkistää.

Ja kuusonen tuutivi tullessa ehtoon
siell' oravan poikaset tuttuhun kehtoon.
Ja elämä heillä on herttaisaa,
kun kuusen latvassa keinua saa.

 

 

KUTSUMATON VIERAS

Immi Hellén

Jo nyt meiltä voitaleipä-
kestit meni myttyyn,
kun on pikku vierahia
päässyt äidin pyttyyn.

Ken on, ken on voita syönyt
maitokamarissa?
Liekö ollut kärppä liukas
vaiko Mirri kissa?

Kärppä vastaa, Mirri vastaa:
- Ei se ole totta,
voin on syönyt, voin on syönyt
talon vanha rotta.

Rotta virkkaa vuorostansa:
- Jo nyt kummat kuulen!
Mutta pienen herkkusuun ma
tietäväni luulen.

Hiiri harmaa hiipi varmaan
silkkitossukoissa.
- Mistä tiedät, mistä tiedät?
- Sen on viikset voissa.