Isa Asp
 |
Isa Asp -seura ry
Perustettu 2004
Kotipaikka Puolanka
Jäsenmäärä 75
Yhteystiedot
Isa Asp -seura ry
Siimeksentie 13
89200 Puolanka
Seuran pj. Tuulikki Moilanen
rahastonhoitaja
Puh: 0400 635 662
moilanen.tuulikki@elisanet.fi
Sihteeri Marjatta Jurvelin
tiedottaja, jäsenvastaava
Kangaskatu 10 D 23
89200 Puolanka
marjatta.jurvelin@outlook.com
Anni Karhu varapuheenjohtaja
Leena Karvonen jäsen
Martti Köngäs jäsen
Mikko Moilanen jäsen
Hannu Heikkinen varajäsen
Markku Heikkinen varajäsen
Raija Reinikainen varajäsen
Maija Sarsila varajäsen
Annu Väisänen varajäsen
Seuran kotisivuista vastaa edelleen Mikko Moilanen.
Isa Asp 4.2.1853 – 12.11.1872
Isa syntyi 4.2.1853 Utajärven Niskan kylän (nykyisin Vaalan puolella) Myllyrannassa rautaruukin kirjuri Jaakko ja Briita Liisa Aspin esikoisena. Kasteessa tyttö sai nimen Loviisa, mutta häntä kutsuttiin myös nimellä Louise.
Isa tutustui Kainuuseen, kun isä toimi myös Suomussalmella Ämmän ja Utajärven Kurimon ruukilla sekä kunnankirjurina Puolangalla, jonne perheen koti pysyvästi sijoittuikin. Erityisesti Puolangan kaunis luonto teki Isaan vaikutuksen ja se näkyy useissa hänen runoissaan.
Isa osallistui kotiopetukseen Suomussalmella Liliuksen ja Puolangalla Thauvònin pappiloissa. Raahessa Isa oli 6-vuotiaana pienten lasten koulussa ja 11-vuotiaana tyttökoulussa. Koulut olivat ruotsinkielisiä.
Elokuussa 1871 Isa hyväksyttiin Jyväskylän seminaariin. Isa syttyi suomen kielen ja suomalaisuuden asialle, vaikka suomeksi kirjoittaminen vaati häneltä uuden runokielen ja ilmaisun opettelua. Isalta pyydettiin juhlarunoja seminaarin isänmaallisiin tilaisuuksiin. Runoissa puhui nuori, kiihkeä Isa, joka puolusti naisen oikeutta hyödyntää rakasta isänmaataan muutenkin kuin arkisella työllä.
Kauneimman ja soljuvimman ilmauksen jo kuoleman kynnyksellä olevan Isa Aspin tunnot saavat Aallon kehtolaulussa, joka lienee tunnetuin hänen runoistaan ja johon on tehty useita kauniita sävellyksiäkin.
Isa Asp on jäänyt kirjallisuuden historiaan maamme ensimmäisenä suomenkielisenä naislyyrikkona. Vaikka Isan elämä päättyi jo 19-vuotiaana, hänen kirjallinen jäämistönsä on laaja. Sitä on taltioitu Jyväskylän yliopiston kirjastoon ja Oulun Maakunta-arkistoon.
Isa Aspista on julkaistu useita elämänkuvauksellisia teoksia ja muita kirjoituksia. Isan sukulainen, taiteilija Marja Merikari-Ketola teki vuonna 1953 Isasta kipsipääveistoksen. Veistoksista toinen on Jyväskylän yliopistossa ja toinen Puolangan kirjaston Isa Asp -salissa.
Isa Asp -seura ry
Puolangalla perustettiin keväällä 2004 Kainuun Isa Asp Seura ry, joka jatkoi vuonna 1997 alkaneen Isa Asp -patsastoimikunnan toimintaa. Kuvanveistäjä Niilo Rikulan pronssinen näköispatsas paljastettiin Isa Aspin 130-vuotiskuolinpäivänä 12.11.2002. Patsas on Puolangan kirkkopuistossa.
Vuonna 2014 seuran nimeksi muutettiin Isa Asp -seura ry, mikä kuvaa laajemmin seuran toimintaa. Seura vaalii Isa Aspin perinnettä kainuulaisena ja suomalaisena kulttuurihenkilönä sekä tekee tunnetuksi hänen elämänhistoriaansa ja taltioi hänen tuotantoaan tuleville sukupolville. Isan veljen Jaakko Asp nuoremman rakennuttama Kukkulan talo toimii Isa Asp -seuran kotina Puolangalla.
Seuran vuosittaisia tapahtumia Puolangalla
- 4.2. Isan syntymäpäivänä Kukkulan talossa runo- ja lauluilta
- Vapunaattona kello 18 Isa Aspin patsaalla lakitustilaisuus
- 12.11. Isan kuolinpäivänä koululaisten kynttiläkulkue Isan patsaalle sekä tutustuminen Kukkulan taloon, Isan tuotantoon ja elämäntarinaan
- Kesäisin Kukkulan talo avoinna ja siellä voi tutustua Isa Aspin elämäntarinaan, talon historiaan sekä kesänäyttelyyn
- Seura on mukana mm. kirjallisuusalan messuilla
Seuran myyntiartikkeleita:
- Rauhaton ja vaahtopää. Elämänkertaromaani Isa Aspista. Jaakko Terenttilä, 1951
- Kohise, villi aalto. Isa Aspin runot. Toivo Hyyryläinen, 2003
- Kahdeksantoistavuotias sydämeni. Isa Aspin päiväkirjat keväällä 1871. Toivo Hyyryläinen, 2004
- Perhostanssi. Vertauskuvallinen elämänkertaromaani Isa Aspista. Jaana Janhila, 2005
- Lastenkutsut. Isa Aspin sadut ja lastenrunot. Toivo Hyyryläinen, 2009
- T-paitoja, Isa Aspin patsaskuvalla
- Kuulakärkikyniä, Isa Asp -tekstillä
- Postikortteja Isan patsaasta, Loviisan soututapahtumasta
Pororaitoja, malmiveneitä ja koskivoimaa - Kurimon ruukin tarina. Anna-Liisa Valtanen, Maarit Vuorela, Tarja Vimpari, 2013
Toivon kipinöitä. Toivo Hyyryläinen, 2017
Edvard Merikari – Kirjoitettua elämää. Toivo Hyyryläinen, 2019
Aspin Jaakot ja Kukkulan talo. Leena Jokinen, 2024
Oilin kyyneleet. Puolankalaisten harrastekirjoittajien runoja ja tarinoita, 2023
|
Isa Asp -seuran jäsenmaksut ovat vuonna 2021: vuosijäsen 10 euroa/v, kannattajajäsen 20 euroa/v, ainaisjäsen 100 euroa Seuran tilinumero on FI2753660720027454
|
Isa Asp – runoilijan elämä ja käsikirjoitukset –portaali avattu
Tutustu Isan elämään ja käsikirjoituskokoelmaan osoitteessa www.isaasp.fi.
Runoilija Isa Asp (1853–1872) aloitti opinnot Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarissa syksyllä 1871. Jo sitä ennen hän oli kirjoittanut runoja ruotsin kielellä, toimittanut käsinkirjoitettuja lastenlehtiä ja pitänyt ahkerasti päiväkirjaa. Jyväskylän seminaarilla oli merkittävä vaikutus Isa Aspin tuotantoon, sillä opiskeluaika seminaarissa teki hänestä fennomaanin ja häntä pidetään ensimmäisenä suomen kielellä kirjoittaneena naislyyrikkona.
Isa Aspin käsikirjoituskokoelman lahjoitti Isan parhaan ystävän, Sally Thauvónin tytär vuonna 1957 silloiselle Jyväskylän Kasvatusopillisen Korkeakoulun kirjastolle. Se sisältää kirjeenvaihtoa, runojen käsikirjoituksia, päiväkirjoja ja lastenlehtiä.
Kokoelma on nyt digitoitu Jyväskylän yliopiston kirjastossa ja julkaistu verkossa Omeka S-järjestelmän avulla.
Voit tutkia ja selata Isa Aspin eri elämänvaiheisiin liittyviä aineistoja osoitteessa www.isaasp.fi.
Isa Asp -seura ry.
Puolanka
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2023
1. Yleistä
Taustaa
Isa Asp (1853 - 1872) oli ensimmäinen suomenkielinen naislyyrikko ja hänen runonsa,
päiväkirjansa, satunsa sekä muu kirjallinen tuotantonsa on arvokasta kulttuuriperintöä
nykyisille ja tuleville sukupolville. Isa Asp -seura (ent. Kainuun Isa Asp -seura) on
perustettu vuonna 2004 nimikkoseuraksi tukemaan ja säilyttämään suomalaista ja
kainuulaista runoutta ja kirjallisuutta. Seura jatkaa vuonna 1997 alkaneen Isa Asp -
patsastoimikunnan työtä.
Isa Asp syntyi Vaalan, silloin Utajärveen kuuluneen kunnan, Myllyrannassa. Perhe muutti
Isan ollessa kolmivuotias Utajärven Kurimon rautaruukkiin ja sieltä Suomussalmen
Ämmän ruukkiin. Isa kävi tyttökoulua Raahessa ja oli 14-vuotiaana isänsä
taloudenhoitajana Sotkamossa vajaan vuoden. Ämmän ruukin mentyä konkurssiin, perhe
osti Puolangalta Parolan maatilan, josta Isa lähti opiskelemaan Jyväskylän seminaariin.
Isa kuoli keuhkotautiin 19-vuotiaana ja hänet haudattiin Jyväskylän maalaiskunnan
hautausmaahan. Marmorinen hautaristi on kohdannut useita kertoja ilkivaltaa, mutta se on
aina palautettu paikoilleen. Hauta on yksi merkittävistä kulttuurihaudoista.
Kukkulan talon omistaa Puolangan kunta, mutta se on seuran käytössä ja siellä järjestettiin
seuran kokouksia ja tapahtumia. Kaikissa seuran tilaisuuksissa esiteltiin Isan
elämäntarinaa sekä myytiin kirjallisuutta ja seuran muita artikkeleita. Myös Kukkulan talon
historia kiinnosti vierailijoita.
Seura kuuluu jäsenenä Suomen Kirjailijanimikkoseuraan (Nimikot) ja Suomen
Kotiseutuliittoon.
Tapahtumia ja tilaisuuksia
• 4.2.2023 vietettiin Isan 170 -vuotisjuhlaa Kukkulan talossa.
• 18.2.2023 rautaseminaarin suunnitteluryhmän kokoontuminen Kukkulan talossa.
• 28.2.2023 osallistuttu Kajaanissa Kalevala-juhlaan, jossa Elias Lönnrot -seura
myönsi vuoden 2023 valtakunnallisen Elias Lönnrot -kulttuuripalkinnon Isa Asp -
seuran puheenjohtaja Tuulikki Moilaselle.
• 10.3.2023 anottu avustusta TAIKE, maaseudun kulttuuritoiminnan
tukemisrahastosta, harvaan asuttujen alueiden hankerahasta kulttuurin ja taiteen
tukemiseksi 14 000euroa. Isan patsaan ympäristön valmistaminen suunnitelmien
mukaiseksi, Isan kävelypolun merkitsemiseksi ja karttasovelluksen laatimiseksi.
• 15.3.2023 ruukkiryhmän kokoontuminen Utajärvellä.
• 26.3.2023 lähetetty jäsenkirje seuran jäsenille.
• 29.3.2023 Oulusta Mielenvire ry:n henkilöitä ollut retkellä Puolangalla ja tutustuneet
Kukkulan taloonkin.
• 18.4.2023 osallistuttiin Kainuun kotiseututoimijoiden kokoukseen etäyhteydellä.
• 30.4.2023 kello 18.00 Isan patsaan lakitus ja tilaisuus Kukkulalla.
• 6.-7.5.2023 järjestivät Satu Väisänen ja Jaana Rahkamaa Kukkulan talolla
kevätnäyttelyn, Pieni luovuuden matka.
• 30.5.2023 Ruukkityhmä kokoontui Paltamossa Hakasuon myllyllä.
• 4.6.2023 Kukkulan talon kesänäyttelyn avajaiset, Puolangan kameraseuran
valokuvanäyttely. Näyttely oli avoinna heinäkuun loppuun saakka.
• 19.6.2023 Ruukkiryhmän kokoontuminen Utajärvellä, pääasiana rautaseminaarin
rahoitus.
• Oilin kyyneleet -kirjaa vielä työstetty keväällä. Kirja on painatettu ja kirjan
julkistamistilaisuus on ollut Kukkulan talolla 30.7.2023. Kirjaa varten on saatu
julkinen rahoitus. Sen tähden päätettiin, että ainoastaan Isa Asp -seura myy kirjaa.
Kirjan hinta 20 euroa.
• 30.6.2023 saatu HAMA-avustusta 14.000 euroa Aspin patsaan kunnostamiseen ja
kehittämiseen.
• 1.7.2023 Utajärven kotiseutupäivillä ja 2.7.2023 Vaalan päivillä esittelemässä ja
myymässä seuran tuotteita.
• 15.7.2023 Kajaanissa Holapan sukuseuran sukukokouksessa puheenjohtaja ja
sihteeri kutsuttuna kertomassa Isa Aspista.
• Kesän aikana työllistetty neljä nuorta kukin kahdeksi viikoksi, kaksi Ylä-Kainuun
Osuuspankin, yksi Puolangan kunnan ja yksi sukulaisten avustuksella.
• 31.7.2023 Utajärvellä ruukkiryhmän rautaseminaarin suunnittelukokouksessa.
• 5. - 6.8 ja 12. - 13.8.2023 Reetta-Leena Peuraniemen näyttely Kukkulan talossa.
• 23.8.2023 Rauta tutuksi -järvimalmiseminaari Rokualla.
• Lähetetty avustushakemuksia seminaarin kulujen kattamiseksi eri järjestöille.
• 31.8.2023 osallistuttu yhdistysten Tulevaisuuden työpajaan kunnanvirastolla.
• 5.10.2023 lähetetty tarjouspyynnöt Isan patsaan ympäristön laittamisesta.
• Pitkin syksyä työstetty Isan polun opasteiden tauluja ja pyydetty tarjouksia.
• 10.11.2023 toteutettiin Isan kuolinpäivän perinteinen kynttiläkulkue koululta
patsaalle viidesluokkalaisten kanssa. Patsaalta siirryttiin Kukkulaan, jossa kerrottiin
Isasta ja talon historiasta.
• 12.11.2023 hyväksytty tarjouspyynnöt opasteista ja Isan patsaan kunnostamisesta.
• 18.11.2023 osallistuttu Kainuun kirjamessuille Kuhmossa.
• 26.11.2023 oltu mukana joulunavauksessa liikuntahallissa.
• Selvitetty Isan päiväkirjan saatavuutta ja saatu lopulta Grano Oy:lta tarjous, mikä
hyväksytty 12.12.2023.
• 16. -17.12.2023 osallistuttu Ski O week-hiihtosuunnistustapahtumaan.
• Muistettu henkilöitä ja yhteisöjä merkkitapahtumien vuoksi sekä osanottoja
omaisille.
• Leena Jokinen jatkaa kirjan tekemistä Kukkulan talosta.
• 29.8.2023 tehty anomus Kurimon ruukin ennallistamiseksi.
2. Hallinto
Seuran yleinen vuosikokous 23.3.2023 Kukkulan talossa.
Hallitus kokoontui 3 kertaa (17.2., 17.7. ja 28.8.2023). Lisäksi pidettiin yhteyttä
sähköpostitse ja whatsAppin kautta puheenjohtajan, sihteerin ja hallituksen jäsenten
kanssa.
Hallituksen kokoonpano vuonna 2023
Tuulikki Moilanen puheenjohtaja, rahastonhoitaja
Markku Heikkinen varapuheenjohtaja
Marjatta Jurvelin sihteeri, jäsenrekisterinhoitaja, tiedottaja
Leena Karvonen jäsen Hannu Heikkinen varajäsen
Risto Kärnä jäsen Taina Herukka varajäsen
Martti Köngäs jäsen Raija Reinikainen varajäsen
Liisa Ruonakangas varajäsen
Annu Väisänen varajäsen
Kotisivujen hoitajana oli Mikko Moilanen.
Kirjanpidon ja tilienhoidon hoiti Osuuskunta Puolangan Apupiste
Toiminnantarkastajina olivat Petteri Seppänen ja varalla Aila Alasalmi
3. Jäsentilanne 2023
Jäsenmaksun maksaneita vuosijäseniä oli vuoden lopussa 20 henkilöä, ainaisjäseniä 48,
kunniajäseniä 7. Kannattajajäseniä ei ollut yhtään. Jäsenmaksun maksaneita ja
kunniajäseniä yhteensä 75 henkilöä.
 |
Taiteilija/kuvanveistäjä Niilo Rikulan valmistama Isa Aspin näköispatsas paljastettiin vuonna 2002. Patsas sijaitsee Puolangan keskustassa Kirkkopuistossa.
Vuosittain Isan patsas lakitetaan vappuaattona 30.4. klo 18. Lakituksen jälkeen nautitaan vuonna 1899 Isan veljen, Jaakko Asp nuoremman, rakennuttamassa Kukkulan talossa munkkeja ja simaa sekä kerrotaan Isan elämäntarinaa ja Kukkulan talon vaiheista.
Isan kuolinpäivänä 12.11. kulkee patsaalle koululaisten kynttiläkulkue ja siellä vietetään muisteluhetki.
AALLON KEHTOLAULU
Isa Asp
Nuku, nuku aaltonen,
nuku jo!
Tuolla laulaa humisten
kuusisto!
Kehtolaulusi se on –
nuku aalto rauhaton,
nuku jo!
Miksi tahdot katsella,
kluinka jo
loukannut on luontoa
turmio!
Kuinka kukat surkastuu,
kuinka tuless´paljastuu
lehdikko?
Nuku aalto, vahtopää!
Nuku jo!
Kerran sinun herättää
aurinko.
Senpä sulle, rauhaton,
hellä silloin suotu on
suutelo.
Herätessäis heloittaa
kukat jo,
suloisesti tuoksuaa
tuomisto.
Liverrykset lintusten
silloin soi kuin Väinösen
kantelo!
Sydän! nuku sinäkin,
nuku jo!
Uni sull´on suloisin
nautinto.
Toivo aikaa armaampaa,
nuku , kunnes lopun saa
taistelo.
LAULAJAN TERVEHDYS
(Laulajas helsning)
Isa Asp
Maasta nyt onnen ikuisen
surujen tuolta puolen,
sydänten uskollisien
terveiset sieltä tuoden.
tulen, on siipi kepeä,
kun laulun maasta lennän,
terveiset ikipyhästä
nyt kertomaan ne ennän.
Olen vain pieni ajatus
aatteiden vilinässä
ja osani on orpous -
harhailen elämässä.
Siskoistani niin kaukana
vain eksysissä kuljen,
pienenä riitasointuna
vain sydämiä suljen.
Ääneni heikko, hiljainen
on taivaan kuorroon nähden,
kun kuuluu laulu taivainen
toiselle puolen tähden.
Runojen näet enkelin
niin kauniin kodin siellä,
enkeli uusin aatoksin
meidänkin kulkee tiellä.
1865
Neiti Iisa Asp'in haudalla
J.H. Erkko 12.11.1872
Tuoll' aina, missä Pohjantulten palo
Yön synkeydeltä rauhan valloittaa,
Siell' yleni se ihmishenki jalo,
Jon ruumista tuo hauta tallentaa.
Siell' yleni hän, siellä syttyi koitto
Sieluunsa Pohjan taivaspaloista,
Ja isänmaalle kunnia ja voitto
Säteili vienosti sen valoista.
Ja siellä hälle sielun hartautta
Herätti salon syvä huokaus;
Siell' antoi rauhan, riemun runsautta
Kotoisen lammen tyyni kirkkaus.
Mut Pohjan tuli, kerta syttyneenä,
Ei rauhaa suo, se tahtoo valaista,
Kun päiväks' yön se näkis muuttuneena,
Silloinpa vasta löytäis lepoa.
Se Pohjan neiden rauhatonna syöksi
Valoa isänmaalle kantamaan,
Se rinnastansa levonlaulut ryösti,
Kamppaavan kosken nosti pauhaamaan.
Vaan taivaan tult' on kauan mahdotonta
Maan lapsen kestää, tomu-asunnon:
Tuo toivon maa, tuo tähtein valtakunta
Taivaisten tulten asuinpaikka on.
Kas sinne Pohjan leimuna myös lenti
Kukinto-ajallansa neitonen;
Tääll' lepää ruumis, siell' on puhdas henki,
Kotoisen lammen tyyntä nauttien.
Jäi laulun ruusut haudalleen ja tänne
Jäi ystävät ja siskot suremaan.
Vaan hautakumpu kuiskaa: Elämänne
valoksi loistakohon synnyinmaan