Isa Asp

Isa Asp -seura ry

Perustettu 2004

Kotipaikka Puolanka

Jäsenmäärä 60

Yhteystiedot

Isa Asp -seura ry
Siimeksentie 13
89200 Puolanka
 

Seuran pj. Tuulikki Moilanen
Puh: 0400 635 662

moilanen.tuulikki@elisanet.fi

Sihteeri Leena Jokinen

Aspintie 6, 89200 Puolanka

050 3099718
leena.jokinen@pp9.inet.fi

www.isaaspseura.fi

Isa Asp 4.2.1853 – 12.11.1872

Isa syntyi 4.2.1853 Utajärven Niskan kylän (nykyisin Vaalan puolella) Myllyrannassa rautaruukin kirjuri Jaakko ja Briita Liisa Aspin esikoisena. Kasteessa tyttö sai nimen Loviisa, mutta häntä kutsuttiin myös nimellä Louise.

Isa tutustui Kainuuseen, kun isä toimi myös Suomussalmella Ämmän ja Utajärven Kurimon ruukilla sekä kunnankirjurina Puolangalla, jonne perheen koti pysyvästi sijoittuikin. Erityisesti Puolangan kaunis luonto teki Isaan vaikutuksen ja se näkyy useissa hänen runoissaan.

Isa osallistui kotiopetukseen Suomussalmella Liliuksen ja Puolangalla Thauvònin pappiloissa. Raahessa Isa oli 6-vuotiaana pienten lasten koulussa ja 11-vuotiaana tyttökoulussa. Koulut olivat ruotsinkielisiä.

Elokuussa 1871 Isa hyväksyttiin Jyväskylän seminaariin. Isa syttyi suomen kielen ja suomalaisuuden asialle, vaikka suomeksi kirjoittaminen vaati häneltä uuden runokielen ja ilmaisun opettelua. Isalta pyydettiin juhlarunoja seminaarin isänmaallisiin tilaisuuksiin. Runoissa puhui nuori, kiihkeä Isa, joka puolusti naisen oikeutta hyödyntää rakasta isänmaataan muutenkin kuin arkisella työllä.

Kauneimman ja soljuvimman ilmauksen jo kuoleman kynnyksellä olevan Isa Aspin tunnot saavat Aallon kehtolaulussa, joka lienee tunnetuin hänen runoistaan ja johon on tehty useita kauniita sävellyksiäkin.

Isa Asp on jäänyt kirjallisuuden historiaan maamme ensimmäisenä suomenkielisenä naislyyrikkona. Vaikka Isan elämä päättyi jo 19-vuotiaana, hänen kirjallinen jäämistönsä on laaja. Sitä on taltioitu Jyväskylän yliopiston kirjastoon ja Oulun Maakunta-arkistoon.

Isa Aspista on julkaistu useita elämänkuvauksellisia teoksia ja muita kirjoituksia. Isan sukulainen, taiteilija Marja Merikari-Ketola teki vuonna 1953 Isasta kipsipääveistoksen. Veistoksista toinen on Jyväskylän yliopistossa ja toinen Puolangan kirjaston Isa Asp -salissa.

Isa Asp -seura ry

Puolangalla perustettiin keväällä 2004 Kainuun Isa Asp Seura ry, joka jatkoi vuonna 1997 alkaneen Isa Asp -patsastoimikunnan toimintaa. Kuvanveistäjä Niilo Rikulan pronssinen näköispatsas paljastettiin Isa Aspin 130-vuotiskuolinpäivänä 12.11.2002. Patsas on Puolangan kirkkopuistossa.

Vuonna 2014 seuran nimeksi muutettiin Isa Asp -seura ry, mikä kuvaa laajemmin seuran toimintaa. Seura vaalii Isa Aspin perinnettä kainuulaisena ja suomalaisena kulttuurihenkilönä sekä tekee tunnetuksi hänen elämänhistoriaansa ja taltioi hänen tuotantoaan tuleville sukupolville. Isan veljen Jaakko Asp nuoremman rakennuttama Kukkulan talo toimii Isa Asp -seuran kotina Puolangalla.
 
Seuran vuosittaisia tapahtumia Puolangalla

• 4.2. Isan syntymäpäivänä Kukkulan talossa runo- ja lauluilta
• Vapunaattona kello 18 Isa Aspin patsaalla lakitustilaisuus
• 25.8. Loviisan päivän soutu kirkonkylän rannasta Parolaan ja takaisin
• 12.11. Isan kuolinpäivänä koululaisten kynttiläkulkue Isan patsaalle sekä tutustuminen Kukkulan taloon, Isan tuotantoon ja elämäntarinaan
• Kesäisin Kukkulan talo avoinna ja siellä voi tutustua Isa Aspin elämäntarinaan, talon historiaan sekä kesänäyttelyyn
• Seura on mukana mm. kirjallisuusalan messuilla

Seuran myyntiartikkeleita

• Rauhaton ja vaahtopää. Elämänkertaromaani Isa Aspista. Jaakko Terenttilä, 1951
• Kohise, villi aalto. Isa Aspin runot. Toivo Hyyryläinen, 2003
• Kahdeksantoistavuotias sydämeni. Isa Aspin päiväkirjat keväällä 1871. Toivo Hyyryläinen, 2004
• Perhostanssi. Vertauskuvallinen elämänkertaromaani Isa Aspista. Jaana Janhila, 2005
• Lastenkutsut. Isa Aspin sadut ja lastenrunot. Toivo Hyyryläinen, 2009
• T-paitoja, Isa Aspin patsaskuvalla
• Kuulakärkikyniä, Isa Asp -tekstillä
• Postikortteja Isan patsaasta, Loviisan soututapahtumasta

Isa Asp -seura ry.

Puolanka   

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017

1. Yleistä

• Isa Asp -seura on ensimmäisen, suomenkielisen naislyyrikon Isa Aspin nimikkoseura. Seuran kotipaikka on Puolanka. Seuran päätehtävänä on vaalia nimikkorunoilijansa perintöä kainuulaisena ja suomalaisena merkkihenkilönä sekä tehdä tunnetuksi Isan elämäntyötä ja tuotantoa.
• Seura tallentaa Isa Aspin jäämistöä sekä jakaa tietoa nuoresta runoilijasta.
• Seura esittelee ryhmille ja asiasta kiinnostuneille kotipaikallaan Isa Aspin patsasta ja Kukkulan talon historiaa.
• Seura kerää varoja mm. myymällä Isa Aspin elämään liittyvää kirjallisuutta, seuran kyniä ja postikortteja, T-paitoja ja muuta aineistoa. Seuran esitteitä ja tiedotteita jaetaan laajasti. Seuran internetsivuilla on lisätietoa seurasta ja Isa Aspista.
• Seura kannustaa nuoria kirjalliseen tuotantoon sekä ilmaisulliseen luovuuteen.
• Seura tekee yhteistyötä Kainuun kirjailijaseurojen, eri kirjailijapiirien, kirjailijanimikkoseurojen, perinnekulttuurityön ja Suomen kotiseutuliiton kanssa.

2. Jäsenasiat

• Seura hankkii vuosi-, ainais-, ja kannattajajäseniä.
• Jäsenistä on ajanmukainen jäsenluettelo ja jäsenillä jäsennumerot.
• Jäsenille seura lähettää tiedotteita postitse ja sähköpostilla.

3. Stipendit ja avustukset

• Isa Asp -seura lahjoittaa lahjakkaille nuorille runojen kirjoittajille ja esittäjille stipendejä.
• Seura kannustaa ja avustaa perinnekulttuurin tutkijoita ja ylläpitäjiä.

4. Tapahtumat ja kulttuuritoiminta

• Seura osallistuu ja lisää tietämystä Isa Aspista niin Kainuussa kuin muuallakin Suomessa osallistumalla tarvittaessa kulttuuri- ja järjestötapahtumiin, messuihin sekä myyjäisiin kuten esimerkiksi
  • Ilmarin päivät Suomussalmella 16.1.2017
  • Haapaveden Kirjavat Kirjamessut 25.3.2017, Jyväskylän Kirjamessut 25. - 26.3.2017, Oulun Seniori 50+ Messut 16. - 17.9.2017 
  • Kalevala-juhla 28.2.2017 Kajaanissa
  • Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä 10.–13.8.2017
  • 30.9.2017 Tyrnävän Perunamarkkinat
• 4.2.2016 Kukkulan talossa pidetään perinteeksi tullut Isan syntymäpäivän tilaisuus.
• Vapun aattona klo 18.00 järjestetään Isan patsaan lakitustapahtuma.
• Kesällä seura pitää Kukkulan talon pihapiirissä siivoustalkoot sekä osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan pihapiirin kasviston, pensaiden ja koko miljöön kunnostukseen eri yhteistyötahojen kanssa.
• Seura tekee yhteistyötä seurakunnan ja kunnan kanssa kirkkopuistossa olevan Isa Aspin patsaan ympäristön kunnostamisessa olemassa olevien suunnitelmien puitteissa.
• Seura huomioi toiminnassaan Puolangalla olevat tapahtumat, mm. Rokuliviikolla, LankaFestin aikaan ja Bändileiriviikolla.
• Seura pitää auki Kukkulan taloa kesällä ja järjestää sinne kesänäyttelyn totuttuun tapaan.
• Seura yrittää saada nuoren kesätyöntekijän Kukkulan taloon esittelijäksi kesätyöseteliä hyödyntäen.
• Loviisan päivän soututapahtuma järjestetään 25.8. kirkonkylän rannan paviljongilta Parolaan ja takaisin. Rannassa tarjotaan kahvia ja mahdollisuus paistaa makkaraa. Soututapahtumaan yritetään saada jälleen kirkkovene.

• Isan kuolinpäivänä 12.11. järjestetään kynttiläkulkue patsaalle ja tutustuminen Kukkulan taloon koulun kuudesluokkalaisten kanssa sekä pidetään yleisötilaisuus Kukkulassa.  
• Seura tekee yhteistyötä Elias Lönnrot, Eino Leino, Veikko Huovinen, Ilmari Kianto sekä muiden Suomen kirjailijanimikkoseurojen kanssa.
• Seura tiedottaa tapahtumistaan sanomalehdissä, ilmoittaa mm. kokouksista Puolanka-lehdessä sekä päivittää seuran kotisivuja. Artikkeleita ja uutisia kirjoitetaan lehtiin.
• Seuran nimissä haettu ja valtioneuvoston hyväksymä SUOMI 100 -hanke ”Kukkulan talon historia virkatalona ja asukkaiden kotina” toteutetaan vuoden aikana ja historiikki on valmis vuoden loppuun mennessä.
• Kukkulan pihapiirin kasviston kartoituksen rahoitusta ja toteuttamista selvitetään
  • Haetaan Puolangan kunnalta tähän kohdeavustusta

5. Muu toiminta

• Seura huolehtii järjestövelvoitteistaan sääntöjen mukaisesti mm. toteuttaa yleisen kokouksen ja hallituksen kokoukset. 
• Seura ylläpitää ja uudistaa Isa Asp -seuran kotisivut.
• Seuran esitteet pidetään ajan tasalla.
• Isa Aspin elämäntyöstä seuran edustaja pitää pyydettäessä esitelmiä ja luentoja.
• Seura toimii yhteistyössä toisten kulttuurivaikuttajien kanssa.
• Seura tekee yhteistyötä Puolangan kunnan sekä muiden puolankalaisten seurojen, yhdistysten ja järjestöjen kanssa.
• Seura huolehtii, että Isa Aspin elämäntyö koetaan osana Kainuun ja Puolangan kulttuuritarjontaa. Yhteistyötä tehdään mm. Suomussalmen, Vaalan ja Utajärven kunnan sekä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa.
• Seura seuraa mm. Raudan tien kehittämistä Ämmän ruukilta, Kurimoon, Utajärvelle ja Ouluun sekä mahdollista Kurimon Ruukin entisöintiä.

6. Myyntiartikkelit

• Rauhaton ja vaahtopää, elämäkertaromaani, J. Terenttilä. 1951, 20€ kpl.
• Kohise villi aalto, Isan suomennetut runot, T. Hyyryläinen. 2003, 30€ kpl.
• Kahdeksantoistavuotias sydämeni, päiväkirja, T. Hyyryläinen. 2004, 30€ kpl.
• Perhostanssi, elämäkertaromaani, J. Janhila. 2005, 30€ kpl.
• Lastenkutsut, Isa Aspin sadut ja lastenrunot, T. Hyyryläinen. 2009, 20€ kpl.
• Pororaitoja, malmiveneitä ja koskivoimaa - Kurimon ruukin tarina, A-L Valtanen. 2013, 10€ kpl
• Isan patsaskuvallisia T-paitoja 25€ kpl.
• Seuran kuulakärkikyniä 3€ kpl.
• Kortteja patsaasta, Loviisan soututapahtumasta, joulukortteja 1€ / 3€ kpl.

Vuosikokous 04.04.2017

Isa Aspin näköispatsas paljastettiin v.2002.Valmistaja taiteilija/kuvanveistäjä Niilo Rikula. Patsas sijaisee nyt Puolangan keskustassa Kirkkopuistossa. Huom. patsas jouduttiin siirtämään 2013 Isa Asin puistosta Kirkkopuistoon. Isa Aspin puistossa patsas olisi jäänyt rakenteilla olevan Terveyskeskuksen alle.

Isan patsas lakitettiin 30.4.14 klo 18. Lakittajina olivat valtuuston pj. Petteri Seppänen ja tämänkevään abi Pinja Seppänen. Paikalla oli n. 30 henkilöä. Tilaisuus jatkui Kukkulan talossa jossa nautittiin munkkeja ja simaa sekä kerrottiin Isan elämäntarinaa ja Kukkulan talon (rak.1898 Jaakko Asp, Isan veli) vaiheita.

AALLON KEHTOLAULU                   

Isa Asp

Nuku, nuku aaltonen,

nuku jo!

Tuolla laulaa humisten

kuusisto!

Kehtolaulusi se on –

nuku aalto rauhaton,

nuku jo!

Miksi tahdot katsella,

kluinka jo

loukannut on luontoa

turmio!

Kuinka kukat surkastuu,

kuinka tuless´paljastuu

lehdikko?

Nuku aalto, vahtopää!

Nuku jo!

Kerran sinun herättää

aurinko.

Senpä sulle, rauhaton,

hellä silloin suotu on

suutelo.

Herätessäis heloittaa

kukat jo,

suloisesti tuoksuaa

tuomisto.

Liverrykset lintusten

silloin soi kuin Väinösen

kantelo!

Sydän! nuku sinäkin,

nuku jo!

Uni sull´on suloisin

nautinto.

Toivo aikaa armaampaa,

nuku , kunnes lopun saa

taistelo.

LAULAJAN TERVEHDYS

(Laulajas helsning)

Isa Asp

Maasta nyt onnen ikuisen
surujen tuolta puolen,
sydänten uskollisien
terveiset sieltä tuoden.

tulen, on siipi kepeä,
kun laulun maasta lennän,
terveiset ikipyhästä
nyt kertomaan ne ennän.

Olen vain pieni ajatus
aatteiden vilinässä
ja osani on orpous -
harhailen elämässä.

Siskoistani niin kaukana
vain eksysissä kuljen,
pienenä riitasointuna
vain sydämiä suljen.

Ääneni heikko, hiljainen
on taivaan kuorroon nähden,
kun kuuluu laulu taivainen
toiselle puolen tähden.

Runojen näet enkelin
niin kauniin kodin siellä,
enkeli uusin aatoksin
meidänkin kulkee tiellä.

1865

Neiti Iisa Asp'in haudalla

J.H. Erkko 12.11.1872

Tuoll' aina, missä Pohjantulten palo
Yön synkeydeltä rauhan valloittaa,
Siell' yleni se ihmishenki jalo,
Jon ruumista tuo hauta tallentaa.

Siell' yleni hän, siellä syttyi koitto
Sieluunsa Pohjan taivaspaloista,
Ja isänmaalle kunnia ja voitto
Säteili vienosti sen valoista.

Ja siellä hälle sielun hartautta
Herätti salon syvä huokaus;
Siell' antoi rauhan, riemun runsautta
Kotoisen lammen tyyni kirkkaus.

Mut Pohjan tuli, kerta syttyneenä,
Ei rauhaa suo, se tahtoo valaista,
Kun päiväks' yön se näkis muuttuneena,
Silloinpa vasta löytäis lepoa.

Se Pohjan neiden rauhatonna syöksi
Valoa isänmaalle kantamaan,
Se rinnastansa levonlaulut ryösti,
Kamppaavan kosken nosti pauhaamaan.

Vaan taivaan tult' on kauan mahdotonta
Maan lapsen kestää, tomu-asunnon:
Tuo toivon maa, tuo tähtein valtakunta
Taivaisten tulten asuinpaikka on.

Kas sinne Pohjan leimuna myös lenti
Kukinto-ajallansa neitonen;
Tääll' lepää ruumis, siell' on puhdas henki,
Kotoisen lammen tyyntä nauttien.

Jäi laulun ruusut haudalleen ja tänne
Jäi ystävät ja siskot suremaan.
Vaan hautakumpu kuiskaa: Elämänne
valoksi loistakohon synnyinmaan