Mika Waltari

Mika Waltari -seura ry

 

Perustettu 2000

Kotipaikka Helsinki

Jäsenmäärä 430

 

Yhteystiedot

Mika Waltari –seura

Hallitus

 

 

 

 

Päivi Istala, puheenjohtaja

puh gsm 050 567 6977

paivi.istala@iki.fi

 

Sirkku Lindholm, sihteeri, jäsenasioiden ja talouden hoitaja

puh gsm 050 303 6559

Sirkku.Pahta@fi.ibm.com

 

http://mikawaltariseura.fi

 

Mika Waltari –seura on perustettu lokakuussa 2000, ja sen tarkoituksena on esitellä kirjailija Mika Waltarin elämää ja tuotantoa, kerätä niitä koskevia tietoja sekä edistää Waltariin liittyvää tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Seuran ensimmäinen vuosikirja ilmestyi vuonna 2004; vuosikirjoja on tarkoitus julkaista noin kahden vuoden välein. Seuran toimintamuodoiksi ovat vakiintuneet mm. luennot, kulttuurikävelyt, näyttely- ja teatterikäynnit sekä elokuvaesitykset.

 

Mika Waltari –seura on järjestänyt matkoja kirjailijalle tärkeisiin paikkoihin: keväällä 2003 käytiin Pariisissa, syksyllä 2005 kohteena olivat etruskikaupungit Turms kuolemattoman ilmestymisen 50-vuotisjuhlan merkeissä. Jo perinteisiä tilaisuuksia ovat Waltarin syntymäpäivän vietto 19.9. sekä pikkujoulu. Myös Helsingin kirjamessuilla on oltu mukana, ja sinne on järjestetty Waltari-aiheista ohjelmaa.

 

 

                                                                    

 

 

Waltari -elokuvia Orionissa

Elokuvateatteri Orion, (Eerikinkatu 15) järjestää kahden
Waltari-elokuvan juhlanäytökset marras- ja joulukuulla.

Wilho Ilmarin ohjaama, Waltarin käsikirjoittama klassikko Seitsemän
veljestä täyttää tänä vuonna 150 vuotta – elokuva veljeksistä nähdään
Orionissa su 22.11. klo 15.15.

”Tähtihetkiä Impivaarassa ja Jukolassa”.

Cinema Orion kunnioittaa Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen
150 -vuotisjuhlaa esittämällä Wilho Ilmarin ohjaaman ja Mika Waltarin
käsikirjoittaman elokuvan vuodelta 1939. Se on edelleen romaanin ainoa
teatterilevitykseen valmistunut näytelty elokuvasovitus.

Elokuva oli valmistusvuotensa katsotuin kotimainen elokuva ja sen
näyttelijöistä tuli pitkiksi ajoiksi ’ainoita oikeita’ veljeksiä: Juhani
(Edvin Laine), Tuomas (Eino Kaipainen), Aapo (Kaarlo Kytö), Simeoni
(Kaarlo Kartio), Timo (Joel Rinne), Lauri (Unto Salminen) ja Eero (Arvo
Kuusla).

Kriitikko Tarmo Poussun mukaan elokuvan vaikutus kansan romaanista
muodostamiin mielikuviin on ollut voimakas ja sen näkemys on vaikuttanut
myös useimpiin aiheen näyttämösovituksiin.

Orionin liput maksavat 10 e/eläkel. 8 e

*

Ennen elokuvaa tutkija, Aleksis Kiven tuotannon kriittisten editioiden
päätoimittaja, Sakari Katajamäki taustoittaa Kiven romaania erityisesti
veljesten näkökulmasta, nostaen esiin tunnettuja ja vähemmän tunnettuja
veljesten yksilöhetkiä.

Näytös järjestetään yhteistyössä Mika Waltari –seuran ja Risto Jarva
–seuran kanssa.


SINUHE EGYPTILÄINEN 75 VUOTTA

Amerikkalainen elokuvaversio Sinuhe egyptiläisestä nähdään Orionissa
kaksi kertaa: la 5.12. klo 16 ja heti joulun jälkeen ma 28.12. klo
17.15.  Orionin liput maksavat 10 e/eläkel. 8 e .

Sinuhe -elokuvan esittelee 5.12.-näytöksessä Mika Waltari -seuran
hallituksen jäsen, elokuvatietäjä Risto Raitio.

HUOM! Nämä elokuvaesitykset on järjestetty erikoisnäytöksinä Sinuhen ja
Waltarin kunniaksi tänä juhlavuonna, jolloin seurammekin täyttää 20
vuotta. Orionissa koronasuositukset ovat selkeät. Teatterissa täytetään
vain puolet katsomosta. Vain joka toinen rivi on käytössä ja
kasvomaskeja suositellaan, käsidesi on käytössä myös.   Lisätietoja
www.cinemaorion.fi

Myös Sinuhen näytökset järjestetään yhteistyössä Mika Waltari –seuran ja
Risto Jarva –seuran kanssa.


__________________________________________

MIKA WALTARI JA VÄINÖ LINNA

Kirjailija Väinö Linnan syntymästä tulee joulukuussa 100 vuotta.

Ahkeran ensimmäisen puheenjohtajamme Panu Rajalan
elämäkertakirjatuotanto on saanut uuden lisän.  Väinö Linna ei koskaan
kirjoittanut muistelmiaan, vaikka niitä häneltä toivottiin. Sen sijaan
hän tilitti muistojaan ääninauhalle kymmeniä tunteja. Nauhat ovat tähän
saakka levänneet rauhassa puolen vuosisadan ajan. Nyt Panu Rajala on
toimittanut näistä ääninauhoista muistelmateoksen Päivä on tehnyt
kierroksensa.

Panu Rajala kertoo MW –seuran jäsenillassa Töölön kirjaston Mika
Waltari-salissa  ti 1.12. klo 18  kahden kirjailijan, Waltarin ja Linnan
suhteesta ja vaikutusalueista Helsinki/Tampere.
Päivä on tehnyt kierroksensa –teos on ostettavissa vaikka joululahjaksi
jäsenillan yhteydessä, Panulta varmasti saa omistuskirjoituksia illan
mittaan.

Mika Waltari -seura tiedottaa:

Mika Waltari -seuran keväinen vuosikokous jäi onnettomasti maaliskuun
puolenvälin koronakriisin alle eli pitämättä. Valtioneuvoston
ohjeistuksen mukaan vuosikokoukset on pidettävä syyskuun loppuun
mennessä - siispä:

Mika Waltari -seuran vuosikokous pidetään torstaina 10.9. alkaen klo
17.30 Töölön kirjaston Mika Waltari -salissa 4.krs.
Käsitellään vuoden 2019 toimintakertomus ja tilinpäätös, päätetään
hallituksen vastuuvapaudesta, hyväksytään vuoden 2020
toimintasuunnitelma ja talousarvio. Päätetään hallituksen kokoonpanosta
ja jäsenmaksusta sekä vuoden 2020 talousarviosta. Hallitus ehdottaa
lisäksi, että taloudenhoitajalle myönnettäisiin allekirjoitusoikeus. Se
mahdollistaisi sähköisen asioinnin esim. veroviranomaisten kanssa verkossa.
Vuosikokouksen yhteydessä entinen pj. Anssi Arohonka kutsutaan seuran
kunniajäseneksi.

Töölön kirjastossa noudatetaan korona-ajan suosituksia käsihygienian ja
etäisyyksien suhteen. Mika Waltari -seuran vuosikokoukseen torstaina
10.9. kannattaa siis tulla hyvissä ajoin ennen klo 17.30 alkavaa
kokousta. Seuraamme tarkasti istumaetäisyyksiä kokouksessa ja että
kaikki osanottajat voivat olla turvallisesti kokouspaikalla.


Vuosikokous on tietysti vain jäsenistölle, mutta kokouksen jälkeen
vuosikokousesitelmä on avoin kaikille kirjaston käyttäjille :
Kirjailija Tapani Bagge on luvannut pitää keväältä pois jääneen
esitelmänsä "Noir-piirteet Waltarin pienoisromaaneissa" vuosikokouksen
päätyttyä n. klo 18.30-20.00. Tervetuloa siis klo 18.30!

Syyskuussa on myös perinteinen Waltarin muistopatsaan kukitus.
Waltarin syntymäpäivä 19.9. osuu tänä vuonna lauantaille, joten kukitus
järjestetään seuraavana maanantaina 21.9. klo 17 Mika Waltarin
puistossa. Tervetuloa Waltari-patsaalle ravintola Eliten eteen!

Waltarin opaskirja Aiotko kirjailijaksi? ilmestyi 1935, siis 85 vuotta
sitten. Teoksella on ollut suuri merkitys monen suomalaisen
kirjailijaksi aikovan ja ammattiin yltäneen kirjoittavan ihmisen
elämässä. Yksi heistä oli Kalle Päätalo. Koillismaan kirjailijaurakoijan
repussa Waltarin teos oli ensimmäinen ja tärkein osviitta
kirjoittamiseen.  Waltarin merkityksestä Päätalolle kertoo lokakuun
jäsenillassa torstaina 8.10 klo 18  Kalle Päätalo -elämäkerran
kirjoittaja, fil. tri Ritva Ylönen.
______________________________________________________

ALKUVUOSI 2020 Mika Waltari -seurassa:

Täällä etelässä lumeton talvi alkaa MW –seurassa jäsenillalla torstaina
30.1. klo 18  Töölön kirjaston Mika Waltari –salissa, 4.krs. Silloin
uusi jäsenemme, teol. maist.  Antti Salo kertoo
Waltarin Sinuhe egyptiläisen ja filosofi C. G. Jungin ajattelun
yhteisistä aineksista.
Antti Salo löysi näitä samankaltaisuuksia miettiessään aikanaan
opinnäytteensä aihetta, ja otsikoi tutkielmansa  ”Sinuhe sveitsiläinen?”
Viime syksyn Kreetan-matkalaiset ovat referoituna (Antti Salon luvalla)
tämän esseen jo kuulleet – sen kiinnostavuuden vuoksi tarjoamme sen
tekijän esittämänä nyt koko jäsenistölle.


Helmikuun jäseniltamme on piakkoin ensimmäisen jälkeen. Tiistaina
helmikuun 11. päivänä klo 18 vieraanamme on arkkipiispa emeritus Kari
Mäkinen, tilaisuus jälleen Töölön kirjaston Mika Waltari –salissa 4.krs.
Kari Mäkisen aihe, Mika Waltarin uskonnolliset näkemykset on varmaankin
saanut lähtökohtansa hänen väitöskirjastaan Unelma jälkikristillisestä
kulttuurista ja uskonnosta. Se käsitteli 1920-luvun kirjallisuus- ja
kulttuuriryhmä Tulenkantajien näkemyksiä. Ryhmässä nuorimpana oli Mika
Waltari, jonka poukkoileva suhde kristinuskoon on ollut monen epäilijän
peili.

 

Nuoruus

Mika Waltari

Minä olin niin nuori ja kiihkeä,
miten saattaa kaivatakaan
se nuoruus, jolla on nälkä
ja turmelus suonissaan.
Ja punaiset lyhdyt loisti
ja viulut ja saksofonit soi,
bulevardien liekkimerta
kadun asfalttipinta joi.

Minä tuijotin yöhön räikeään
käsin, kasvoin palavin.
Yön hurma sai minut vapisemaan
niin että huohotin. Kadun liekkimeressä loisti
pedonsilmät autojen,
minä olin niin kipeän nuori
ja yksinäinen.

Minä itkin joskus salaa,
kuten nuoruus itkeä voi,
kun punaiset lyhdyt loisti,
ja viulut ja saksofonit soi.
Yön suurissa tanssisaleissa
hien tuoksu ja puuterin
oli sairaan kiihkeä niinkuin
minun sielunikin.

Minä olin niin nuori ja kiihkeä
ja kuumasilmäinen.
Bulevardeilla kiilsivät katseet
silmien maalattujen.
Kipein, ihanin nuoruuteni,
- niin katkerana nään -
miten hukkui se pimeän hotellin
porraskäytävään.